Eduskunta alkoi tänään keskiviikkona käsitellä selontekoa, joka todennäköisesti johtaa Suomen sotilasliitto Naton jäseneksi. Nyt on tullut aika sanoa kyllä tai ei jäsenyydelle.
Jäsenyyttä voi hyvistä syistä vastustaa ja sitä voi luonnollisesti myös hyvistä syistä kannattaa. Ennen käsittelyä on kuulunut useita kommentteja, että harkinta pitää tehdä rauhassa kiirehtimättä.
Mitään ei pidä tehdä hätiköiden mutta on hyvä kysymys, kuinka paljon tietoa vielä tarvitaan. Jo viime vaalikaudella teetettiin iso selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Maailmanpoliittinen tilanne on mennyt nyt täysin uusiksi, vaikka jo huhtikuussa 2016 julkaistussa selvityksessä Venäjän toimintaa arvioitiin selväsanaisesti:
”Tyytymättömänä valtana Venäjä on tehnyt arvaamattomuudesta strategisen ja taktisen hyveen, jota tukee vaikuttava poliittinen ja sotilaallinen ketteryys. Venäjä suhtautuu revisionistisesti eurooppalaisen järjestyksen normeihin ja periaatteisiin.”
Esipuheessa todettiin myös, että Venäjä suhtautuu Suomeen toisella tavalla kuin Ukrainaan tai Georgiaan, joihin maa on hyökännyt. Selvää kuitenkin on, että Suomen liittyminen Natoon tarkoittaisi jonkinlaista Venäjän vastausta. Sitä on painottanut myös Venäjän ex-presidentti Dmitri Medvedev, joka nykyään toimii yhtenä Kremlin äänitorvena.
Venäjä uhkaa kaikkia
Suurin vastaus Venäjältä saatiin jo 24. helmikuuta, kun sen tankit vyöryivät täydellä voimalla Ukrainaan. Nyt Suomen pitää kertoa oma vastauksensa Venäjän liikkeeseen, ja sen ytimessä on juuri Nato-jäsenyys.
Eniten Naton jäsenyyden puolesta puhuu kuuluisa viides artikla ja sotilasliiton turvatakuut. Hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on yhtä kuin hyökkäys sotilasliittoa vastaan.
Yksi suurimmista kysymysmerkeistä liittyy samalla turvatakuisiin. Ne eivät takaa sotilaallista apua hyökkäyksen kohteelle joutuneelle jäsenmaalle. Kunnon vastausta kysymykseen ei saa ennen kuin on tosi kyseessä, mutta jotain osviittaa antavat Baltian maat, joihin on sijoitettu muiden maiden Nato-joukkoja. Hyökkäys Baltiaan johtaisi siihen, että vastassa olisi heti esimerkiksi Britannian sotilaita.
Toinen turvatakuisiin liittyvä kysymys on periaatteellinen. Nato tarjoaa ydinasesuojan, jolloin kysymys kannasta ydinaseisiin on ratkaistava.
Nato-maiden joukossa on myös ongelmallisia tapauksia. Unkari on yksi, samoin kurdeja vastaan sotaa käyvä Turkki. Samoin Yhdysvaltain sitoutuminen sotilasliittoon on iso kysymysmerkki – republikaanipuolueen sitoutuminen demokratiaan ylipäänsä on jo oma kysymyksensä.
Venäjän tulevaisuus on synkkä
Arvaamaton Venäjä on turvallisuusuhka paitsi Suomelle myös koko Euroopalle. Nykyisen hallinnon vaihtuminen tuskin muuttaa tilannetta miksikään. Vankilassa istuva oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on ajattelultaan myös isovenäläinen.
Ylipäänsä Venäjän tilanne on vaikea, koska maa on jättänyt talouden modernisaation tekemättä. Fossiilisten polttoaineiden kysynnän vähentyessä on Venäjä todella vaikeassa tilanteessa.
Poliitikkojen on kerrottava kantansa siihen, miten he näkevät tilanteen. Pitääkö Suomen hakea suojaa Natosta vai jatkaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana?
Samalla on oikein painottaa, että liikaa ei pidä kiirehtiä. Tärkeä kysymys tulee olemaan, vaatiiko mahdollinen Nato-jäsenyys kahden kolmasosan enemmistöä eduskunnassa. Sitä vaaditaan, jos kyse on perustuslaissa mainitusta merkittävästä toimivallan siirrosta.
Eduskunta ei voi olla pelkkä kumileimasin. Päättäjiltä tulee löytyä rohkeutta kertoa mielipiteensä. Enemmistö ratkaisee asian – sellaista on edustuksellinen demokratia.
uutiskirje 
