Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kansanedustaja Veronika Honkasalo pitää ongelmallisena niin uutta valmiuslaki- kuin rajavartiolakiesitystä.
Kumpaakin lakiesitystä on tarkoitus käsitellä eduskunnan täysistunnossa ensi viikolla.
– Valmiuslakiin ollaan säätämässä uutta poikkeusoloperustetta nykyisten rinnalle. Hybridiuhkiin sidottu poikkeusoloperuste on perustuslakivaliokunnan vaatimasta hiomisesta huolimatta erittäin laaja ja tulkinnanvarainenkin, Honkasalo arvioi.
Lakiesitykset on surullisesti sotkettu eduskunnassa.
– Sen perusteella voidaan uhkan vakavuuden ja välttämättömyyden täyttyessä ottaa käyttöön laajasti valmiuslain toimivaltuuksia.
Hän painottaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemystä asiasta.
– Kyse on niin merkittävästä laajennuksesta, että perustuslakivaliokunta edellyttää lain hyväksymistä poikkeuslakina perustuslain säätämisjärjestyksessä. Jos asia halutaan kiirehtiä valmiiksi vielä tämän vaalikauden aikana, edellyttää se kiireelliseksi julistamista viiden kuudesosan enemmistöllä, Honkasalo sanoo.
Hallituspuolueita opposition kuoroon
Vielä hankalampana Honkasalo pitää niin sanottuun turvapaikanhaun välineellistämiseen kytkeytyvien rajavartiolain muutosten ympärillä käytävää keskustelua. Oppositiopuolueet kokoomus ja Perussuomalaiset ovat vaatineet siihen mahdollisuutta sulkea Suomen itäraja.
Hallitus esittää eduskunnalle rajanylityspaikkojen sulkumahdollisuuden täsmentämistä, nimenomaista säännöstä rajanylitysliikenteen rajoittamisesta sekä säännöstä turvapaikanhaun keskittämisestä yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan.
– Vaikka esitys asettaa toimille painavan kynnyksen ja edellyttää välttämättömyyttä vakavien uhkien torjumiseksi, on asia kansainvälisoikeudellisesti vaikea, Honkasalo toteaa.
– Vielä ongelmallisempaa on, että oppositioryhmät ovat vaatineet kovaan ääneen vielä tiukempia säännöksiä ja tulkintoja, ja kuoroon ovat ikävä kyllä näyttäneet liittyvän suurimmat hallituspuolueetkin. Todellisuudessa joka ikisessä puolueessa tiedetään tässä vaiheessa vallan hyvin, että Suomi ei voi kokonaan estää turvapaikanhakua loukkaamatta perustuslakiaan, kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan ja EU-oikeutta.
Honkasalo pitää asiaa merkittävänä.
– Kyse on suomalaisesta oikeusvaltiosta, äärimmäisen haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä ja siitä, pitääkö Suomi kaikissa olosuhteissa kiinni niistä ihmisoikeusvelvoitteista, joihin maamme on sitoutunut ja joiden puolesta pyrimme kansainvälisesti puhumaan. Eli kyse on historiallisen isosta asiasta.
On oltava mahdollisuus hakea turvapaikkaa
Honkasalo muistuttaa siitä, että kansainvälinen oikeus ja esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö on asiassa selkeää: tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa on turvattava.
– Palautuskielto eli kielto palauttaa ketään kidutuksen tai epäinhimillisen kohtelun vaaraan on täysin ehdoton, ja sen loukkaamattomuuden varmistaminen edellyttää turvapaikkahakemuksen perusteiden arviointia, hän sanoo.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ehti jo kuitenkin arvioida, että jopa täyssulku voisi joissain täysin poikkeuksellisissa tilanteissa hetkellisesti olla mahdollinen.
– Linjaus on huolestuttava, Honkasalo sanoo ja muistuttaa siitä, että kolme valiokunnan jäsentä, eli vasemmistoliiton Anna Kontula sekä vihreiden Bella Forsgren ja Outi Alanko-Kahiluoto jättivät siihen eriävän mielipiteen, jota hän pitää aiheellisena.
– Perustuslakivaliokunta kuitenkin todellisuudessa liitti tämän asiantuntijalausuntojen valossa erikoisen kannanottonsa maahantulomenettelyn asianmukaisuuden turvaamiseen, ei siihen, että turvapaikanhakua voitaisiin näin kokonaan estää, hän tarkentaa.
– Kuten perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat laajasti totesivat, 1300 kilometrin rajalla edes yksi avoinna oleva rajanylityspaikka ei toteuttane tosiasiallista mahdollisuutta hakea suojelua. Rajavartiolakiin esitetyt pykälät edellyttävät nimenomaisesti, että oikeutta turvapaikkaan ei loukata.
Vaalien läheisyys kuuluu jo
Opposition viestiä Honkasalo pitää ikävänä.
– Kyse on pitkälti signaloinnista, eikä ikävä kyllä lainkaan vain opposition suunnalta, Honkasalo harmittelee.
– Puolueilta omille kannattajakunnilleen, vaalien lähestyessä populistisessa “kovuudessa” keskenään kilpailevien puolueiden välillä, ja ulospäin Nato-prosessiin liittyen.
Hän toteaa, että Suomen on joka tapauksessa vastattava vakaviin kansallisen turvallisuuden uhkiin.
– Uskon Suomen siihen kykenevän, mutta se on tehtävä kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista huolehtien.
Hän muistuttaa siitä, että jo nyt rajavartiolaissa mahdollistetaan rajanylityspaikkojen sulkeminen välttämättömistä syistä esimerkiksi kansallisen turvallisuuden nojalla.
– Tarvittavat toimivaltuudet on nähty tärkeäksi saattaa normaalilainsäädäntöön niin sanottuihin normaaliolojen häiriötilanteisiin vastaamiseksi. Oikeudellisesti asian kytkeminen valmiuslakiin ei taitaisi paljon muuttaa, Honkasalo arvioi.
– Kun puhutaan ehdottomista kansainvälisoikeudellisista velvoitteista, eivät valmiuslaki tai poikkeusolot tarjoa vapaalippuja. Sinänsä on tärkeää, että myös rajavartiolaissa toimet saadaan sidottua poikkeuksellisten olosuhteiden ja painavan välttämättömyyskynnyksen taakse. Toimista myös päättää valtioneuvosto, mihin toki liittyy huoliakin.
Sitä hän kuitenkin pitää ikävänä, että varsinkin perussuomalaiset on pyrkinyt kiristämään yhdistämällä toisiinsa rajavartiolain ja valmiuslain hyväksymisen.
– Näiden turvallisuushuoliin vastaavien mutta oikeasti täysin erillisten lakiesitysten käsittely on surullisesti sotkettu eduskunnan valiokunnissakin, hän sanoo.
lehti 