Demokratia tuottaa joskus hämmästyttäviä lopputuloksia. Ruotsiin syntyi maanantaina vähemmistöhallitus, jonka muodostavat syyskuun vaaleissa eniten hävinneet puolueet.
Vaikka pääministeri Magdalena Anderssonin johtamat sosiaalidemokraatit saivat vaaleissa 7 lisäpaikkaa ja säilyttivät asemansa suurimpana puolueena, ei Andersson kyennyt saamaan riittävää enemmistöä kasaan hallituksen muodostamiseksi. Demareiden johtaman punavihreä blokki sai valtiopäiville yhteensä 173 paikkaa, kun 175 paikkaa tarvitaan enemmistöön. Punavihreän blokin muita puolueita ovat vasemmistopuolue Vänsterpartiet, ympäristöpuolue Miljöpartiet sekä keskustapuolue.
Häviäjät valtaan
Hallituksen takana on Ruotsidemokraattienkin tuella vain 176 paikkaa valtiopäivillä.
Ruotsin hallitusneuvotteluissa saavutettiin viime viikolla läpimurto, kun porvariblokin puolueet Maltillinen kokoomus, Liberaalit sekä Kristillisdemokraatit ilmoittivat päässeensä yhteisymmärrykseen laitaoikeiston Ruotsidemokraattien kanssa. Syntynyttä sopua kutsutaan Tidön sopimukseksi, sillä se neuvoteltiin Tidön linnassa lähellä Västeråsin kaupunkia.
Ruotsin uudeksi pääministeriksi nousee Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson, jonka johdolla muodostetaan vähemmistöhallitus. Hallituspuolueilla on yhteensä 103 paikkaa Ruotsin 349-paikkaisilla valtiopäivillä.
Maltillinen kokoomus menetti syyskuun vaaleissa kaksi paikkaa ja luisui maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, kun Ruotsidemokraatit ajoi oikealta ohi. Jimmie Åkessonin johtamalla Ruotsidemokraateilla on uusilla valtiopäivillä 73 paikkaa ja Maltillisella kokoomuksella 68. Myös Liberaalit ja keskustapuolue menettivät vaaleissa paikkoja.
Hallituksen tukipuolueeksi otettiin Ruotsidemokraatit, joka oli syyskuussa järjestettyjen valtiopäivävaalien selkein voittaja. Puolue sai 11 lisäpaikkaa ja nousi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Åkessonin puoluetta pidettiin porvaripiireissä liian radikaaleina hallitukseen, mutta puolue päätyi hallitusneuvottelujen antamaan tukea Kristerssonin hallitukselle.
Tuki ei kuitenkaan tule ilmaiseksi, vaan Ruotsidemokraattien kädenjälki näkyy uuden hallituksen ohjelmassa.
Tidön sopu
Tidön sopimuksen nojalla Ruotsidemokraatit saavat muun muassa puolueen nimittämiä virkailijoita kaikkiin ministeriöihin, mukaan lukien valtioneuvoston kansliaan. Kaikki hallituksen laatimat budjetit ja lakiesitykset neuvotellaan yhdessä Ruotsidemokraattien kanssa.
Kristerssonin hallitus on sitoutunut jyrkentämään Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa. Uuden hallituksen sopimiin toimenpiteisiin kuuluvat oleskeluluvanhakijoiden DNA-rekisteröinti ja pysyvän turvapaikkaoikeuden poistaminen. Jatkossa Ruotsista voidaan myös karkottaa ”puutteellisesti integroituneita” ihmisiä. Syitä karkotukselle voivat olla esimerkiksi prostituutio tai ääri- ja rikollisjärjestöihin kuuluminen.
Uusi hallitus on myös mahdollistamassa poliisille ihmisten tutkimisen ilman syytä epäillä rikosta sellaisilla alueilla, joilla on paljon rikollisuutta. Hallitus lisää valvontakameroiden määrää kaupungeissa ja selvittää kerjäämisen kieltämistä lailla. Hallituksen suunnitelmissa on myös koventaa rangaistuksia raiskauksesta sekä tuplata rangaistukset rikollisjengien jäsenille.
Talouspolitiikassa Kristerssonin hallitus lupaa veronalennuksia keskituloisille sekä yrityksille. Hallitus myös alentaa polttoaineveroa ja leikkaa kehitysapua 0,85 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kestääkö liberaalien kantti?
Ulf Kristerssonin hallituksen heikoimpana lenkkinä pidetään Johan Pehrsonin johtamaa Liberaalipuoluetta, joka on myös valtiopäivien pienin puolue. Liberaalit ovat perinteisesti suhtautuneet ynseästi yhteistyöhön Ruotsidemokraattien kanssa, ja ennen hallitusneuvotteluja Liberaalit kertoivat ”punaisista linjoista”, joissa he eivät suostuisi antamaan Ruotsidemokraateille periksi.
Periksi on kuitenkin annettu.
Europe Elects -palvelun Ruotsin-kirjeenvaihtaja Nassreddin Taibi kirjoitti Twitterissä pitävänsä silmällä Liberaaleja.
MY TAKE ON THIS:
When the L-leadership switched and opened the door to working with SD, they promised their members certain red lines they would “never” compromise on.
Well, they’ve broken almost all of these red lines. Especially on migration and crime issues.
— Nassreddin Taibi (@Nassreddin2002) October 14, 2022
– Miten Liberaalien jäsenet reagoivat? Taibi kysyi.
Liberaaleissa on kansanedustajia, jotka Taibin mukaan kampanjoivat luvaten puolustaa ”punaisia linjoja” Ruotsidemokraatteja vastaan. Kysymys kuuluu, kapinoivatko he nyt uuden hallituksen linjoja vastaan. Jos niin käy, voi Kristerssonin hallitukselle tulla tukalat oltavat.
Hallituksen takana on nimittäin Ruotsidemokraattienkin tuella vain 176 paikkaa valtiopäivillä. Se tarkoittaa sitä, että vain kahden valtiopäiväedustajan NEJ-ääni voi kaataa Kristerssonin korttitalon.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.
uutiskirje 