Vuosi sitten Ruotsin vasemmistopuolue Vänsterpartietilla pyyhki hyvin. Puolue ja sen uusi puheenjohtaja Nooshi Dadgostar olivat jatkuvasti julkisuudessa, sillä Vänsterpartiet oli avainroolissa kaatamassa demaripääministeri Stefan Löfveniä historiallisessa hallituskriisissä. Vänsterpartietille mitattiin mielipidekyselyissä yli 11 prosentin kannatusta.
11 prosentin kannatus oli harvinaista herkkua Vänsterpartietille. Puolue sai edellisissä, vuoden 2018 vaaleissa 8 prosenttia äänistä ja 28 paikkaa valtiopäiville. Edellisen kerran vasemmistopuolue ylsi yli 10 prosentin kannatukseen vuonna 1998. Kaikki tähdet näyttivät olevan kohdallaan, ja Vänsterpartiet matkalla kohti vaalivoittoa syyskuun 2022 vaaleissa.
Toisin kuitenkin kävi. Äänet annettiin sunnuntaina, ja tätä juttua kirjoitettaessa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT ennustaa Vänsterpartietille karuja lukemia: 6,6 prosentin ääniosuutta ja 24 paikkaa valtiopäiville. Edessä siintänyt vaalivoitto muuttui karvaaksi tappioksi vuoden sisällä.
”Edessä siintänyt vaalivoitto muuttui tappioksi vuoden sisällä.”
Epäselvä ulkopoliittinen linja
Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän sota Ukrainassa laittoi Pohjoismaisen turvallisuuspolitiikan mannerlaatat liikkeelle myös vasemmalla. Heti alkukeväästä Ruotsi päätti lähettää aseapua Ukrainalle, ennenkuulumattomasti tukemaan sotaa käyvää maata.
Vänsterpartiet on aina ollut pasifistinen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassaan, ja puolue päätyi valtiopäivillä äänestämään Ukrainan aseapua vastaan. Päätös aiheutti kuitenkin kuuman keskustelun Vänsterpartietin sisällä, ja pian puolue pyörsi päätöksensä. Myös Vänsterpartiet antoi lopulta tukensa aseavulle Ukrainaan, mutta vahinko oli jo tapahtunut: suuren yleisön silmissä vasemmistopuolueen ulkopoliittinen linja oli hukassa.
Ulkopolitiikka dominoi Ruotsin poliittista keskustelua koko alkuvuoden 2022. Suomi ja Ruotsi jättivät hakemuksensa sotilasliitto Naton jäseniksi kesällä 2022. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa vasemmistopuolue ei joustanut linjastaan vaan vastusti Nato-jäsenyyden hakemista valtiopäivillä.
Vänsterpartiet vastustaa edelleen Ruotsin Nato-jäsenyyttä, vaikka jäsenyys on laajasti hyväksytty ruotsalaisessa poliittisessa keskustelussa. Näin puolue asettui vastustamaan asiaa, jonka koettiin olevan tapahtunut tosiasia.
Vasemmistopuolueen edustamalle ulkopoliittiselle pasifismille ei löytynyt ainakaan tällä kertaa ruotsalaisten laajaa tukea.
Henkilökeskeinen ote
Vänsterpartietin puheenjohtaja Nooshi Dadgostar on eräs Ruotsin suosituimmista poliitikoista. Dadgostar on johtanut vasemmistopuoluetta lokakuusta 2020 ja istunut valtiopäivillä vuodesta 2014. Dadgostar oli avainasemassa Stefan Löfvenin hallituksen kaatamisessa viime vuonna, ja hän on saanut roimasti medianäkyvyyttä viimeisen vuoden aikana.
Ei siis ole ihme, että Vänsterpartiet päätti kampanjoida valtiopäivävaaleissa Dadgostarin nimellä ja kasvoilla. Puolueen vaalijulisteissa oli kuvia Dadgostarista ja teksti ”NOOSHI 2022”.
Puheenjohtajavetoinen vaalikampanja ei kuitenkaan toiminut liikkuvien äänestäjien houkuttelemisessa. Ruotsin sosiaalidemokraatit uuden puheenjohtajansa, pääministeri Magdalena Anderssonin johdolla söivät mediahuomiolta hapen, ja vaalikampanjan aikana asiakysymykset nousivat henkilövalintoja tärkeämmiksi. Esimerkiksi talouden ja teollisuuden vihreä siirtymä, sähkön hinta ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset jäivät Vänsterpartietin kampanjassa ikävästi taka-alalle.
Änkyrän maine
Vänsterpartietin tappio syyskuun vaaleissa liittyy pitkälti myös puolueen maineeseen vastarannankiiskenä ja änkyränä. Vasemmistopuoluetta on pitkään pidetty ruotsalaisessa politiikassa mahdottomana hallituspuolueena, jonka paariastatusta on verrattu jopa radikaalioikeistolaisiin ruotsidemokraatteihin.
Vänsterpartiet on monesti yrittänyt päästä omilla ministerinsalkuilla mukaan hallitukseen, mutta sitä on pidetty liian epäluotettavana todennäköisille hallituskumppaneille, sosiaalidemokraateille ja ympäristöpuolueelle. Viime vuodet Vänsterpartiet on antanut demarihallitukselle tukeaan oppositiosta käsin, mutta hallitusvastuuseen sitä ei olla päästetty.
Vaikuttaa siltä, että äänestäjät Ruotsissa ovat tulleet vastaavanlaiseen johtopäätökseen. Kriisiaikoina kaivataan vahvaa ja luotettavaa johtajuutta, eikä Vänsterpartiet pystynyt esiintymään kyllin luotettavana vaihtoehtona.
Kyse ei suinkaan ole siitä, etteikö vasemmistolaiselle politiikalle olisi tilausta myös Pohjanlahden länsipuolella. Päinvastoin, siitä todisteena on Magdalena Anderssonin sosiaalidemokraattien vaalivoitto. Näyttää kuitenkin siltä, että sunnuntain vaaleissa vasemmistolaista vaihtoehtoa kannattavat valitsivat mieluummin sosiaalidemokraatit kuin vasemmistopuolueen.
Gallup-nousukiidosta ja medianäkyvyydestä huolimatta Ruotsin vasemmistopuolue hävisi pelin vaalikampanjan loppuminuuteilla. Vanhan jalkapalloviisauden mukaan pallonhallinta on yhdentekevää, jos taulussa on tappiolukemat pelin päätteeksi.
Vasemmistopuolueen pitäisi nyt todeta tapahtunut, koota rivinsä ja ryhmittyä uudelleen. Hallituksen muodostamisesta tulee hyvin vaikeaa, eikä ruotsidemokraattien johtamaa porvarihallitusta ole suljettu pois vaihtoehdoista.
Voi olla, että Vänsterpartiet ja Nooshi Dadgostar pääsevät näyttämään todelliset kyntensä oppositiossa porvarihallitusta vastaan.
uutiskirje 