Vuonna 2014 Santa Catarinasta tuli Brasilian ensimmäinen osavaltio, jossa ei ollut avoimia kaatopaikkoja. Nyt 14 Santa Catarinan kuntaa pyrkii kokonaan vapautumaan kaatopaikoista ja kierrättämään lähes kaiken kiinteän kaupunkijätteen.
Kuntien yhteenliittymä Cimvi aikoo hyödyntää yli 90 prosenttia jätteistä. Näin se ylittää Pohjoismaiden kierrätyksen 65 prosentin virstanpylvään, kertoo Cimvin toimitusjohtaja Fernando Tomaselli.
Brasilian jäte-energiayhdistys Abrenin johtaja Yuri Schmitke on epäileväinen.
– Se on utopiaa. Epärealistinen tavoite vaarantaa koko projektin, Schmitke sanoo.
– Monet Euroopan maat, Japani ja Etelä-Korea ovat jo lopettaneet jätteiden loppusijoituksen kaatopaikoille, mutta ne turvautuvat kierrätyskelvottoman jätteen polttamiseen, ja tuottavat näin energiaa.
Cimvi sulkee pois tämän vaihtoehdon. Sen päämääränä on laajentaa kierrätystä ja kiertotaloutta ennennäkemättömiin mittoihin.
– Meillä on pakkomielteenä käyttää hyödyksi kaikki ja todistaa, ettei hyödytöntä jätettä ole olemassakaan, Tomaselli sanoo.
Oma kaatopaikka
Vuonna 2016 Cimvi alkoi huolehtia neljäntoista, yhteensä vajaan 300 000 asukkaan, kunnan jätteiden loppusijoituspaikasta.
– Osavaltiossa on 36 kaatopaikkaa, joista vain kolme on julkisia ja loput yksityisiä. Se, joka hallitsee kaatopaikkaa, hallitsee jätteiden keräysjärjestelmää. Yksityisillä ei ole kiinnostusta muuttaa järjestelmää, Tomaselli toteaa.
Cimvin kaatopaikka ottaa vastaan jätteitä myös viidestä kumppanikaupungista yhteenliittymän ulkopuolelta. Jätettä tulee kuukaudessa 5 000–7 000 tonnia. Ympäristövalistuskampanjat ja ilmaiseksi jaetut kierrätyspussit ovat pikku hiljaa lisänneet jätteiden lajittelua.
– Tällä hetkellä kierrätämme 20–22 prosenttia kierrätyskelpoisesta jätteestä. Brasilian keskiarvo on 2 prosenttia. Me haluamme päästä 27:ään, Tomaselli sanoo.
Hylättyäkin voi käyttää
Jätteitä lajittelee paikallinen Medio Vale -osuuskunta.
– Me saamme jätteitä keskimäärin 60 tonnia päivässä, 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa. Meille tulevasta materiaalista joudumme hylkäämään 30 prosenttia, koska siihen on sekoittunut esimerkiksi hyttysiä houkuttelevaa verta, ruokajäämiä ja lasin ja injektioneulojen kaltaisia vaarallisia esineitä. Niistä koituu kierrätykselle suuria vaikeuksia, osuuskunnan johtaja Rosana Valério kertoo.
Puolet hylätystä jätteestä voidaan kuitenkin käyttää termoplastisen muovin valmistamiseen. Termoplastinen muovi on betonin kaltaista kovaa materiaalia, josta tehdään esimerkiksi puistonpenkkejä ja seiniä. Osuuskunnalla on jo tehdas, joka valmistaa tätä muovia.. Kokeiluasteella olevia tuotteita ei ole vielä myyty kenellekään, mutta Tomaselli uskoo termoplastisten levyjen käyvän kunnille kaupaksi.
Valistusta turistikeskuksessa
Cimvi korostaa valistuksen merkitystä, sillä ilman tietoa ihmiset eivät ymmärrä lajitella jätteitään.
Valistushalu on myös Cimvin perustaman Girasol Park -matkailijakeskuksen taustalla. Keskukseen kuuluu Cimvin tilojen lisäksi ympäröivä metsä kävelypolkuineen, jotka auttavat hahmottamaan Eurooppalaiseksi laaksoksi kutsutun seudun kauneutta. Eurooppalaisuus juontuu saksalaisista, italialaisista ja puolalaisista maahanmuuttajista, joita seudulla on paljon, etenkin saksalaisia.
– Girasol (auringonkukka) valittiin puiston nimeksi, sillä kauneutensa lisäksi se symboloi kestävää kehitystä. Kukkahan on niin öljyn kuin biopolttoaineenkin lähde, ympäristövalistusneuvoja Jaqueline Wagenknetht selittää.
uutiskirje 