Auringon noustessa Mazesen kaupunginosassa Dar es Salaamin laitamilla on hiljaista. Yleensä ilmassa kaikuvat kauppiaiden huudot ja tungoksessa puikkelehtivien moottoripyörätaksien pärinä.
Meteli on vaihtunut aavemaiseen äänettömyyteen. Ikkunoita peittävät kaihtimet, kojut seisovat tyhjinä ja ilmassa leijuu palaneen kumin käry. Kaupankäynti on halvaantunut, eivätkä asukkaat pääse edes ruokaostoksille.
– En vieläkään voi uskoa näkemääni, sanoo kolmipyöränkuljettaja Abel Nteena, 36. Hänen äänensä värisee, kun hän muistelee lokakuun viimeistä päivää.
– Naamioidut miehet mustissa vaatteissa ja punaisissa käsivarsinauhoissa ilmestyivät kuin tyhjästä. He alkoivat ampua meitä, kun olimme jonottamassa polttoainetta. He puhuivat swahilia, mutta vieraalla aksentilla ja heidän ihonsa oli epätavallisen tumma. He käskivät kaikkien juosta ja avasivat tulen.
Nteena kertoo kolmen kollegansa saaneen osumia luodeista.
Bisnes seisoo, raha ei liiku
Mazenen hyökkäys oli yksi monista vastaavista, joita Dar es Salaamissa 29. lokakuuta käytyjen presidentinvaalien jälkeen on tehty. Hallitus ei ole kertonut virallisia uhrilukuja, mutta ihmisoikeusjärjestöt arvioivat satojen kuolleen.
Nykyinen presidentti Samia Suluhu Hassan sai äänistä lähes 100 prosenttia. Monet vaalitarkkailijat pitivät vaaleja vilpillisinä.
Hallitus vastasi vaalien jälkeisiin levottomuuksiin 12 tunnin ulkonaliikkumiskiellolla. Kielto vähensi väkivaltaa, mutta halvaannutti maan taloutta.
Miljoonille epävirallisella kaupankäynnillä itsensä elättäville kielto on ollut painajainen. Kaupat ja marketit sulkeutuvat iltapäivällä, liikenne pysähtyy ja pankit sekä mobiilimaksufirmat lopettavat palvelunsa usein jo ennen auringonlaskua.
– Olin ostamassa maitoa, kun kuulin laukauksia. Ihmiset huusivat ja heittäytyivät maahan. Näin kaupan lähellä verta vuotavan miehen. Pudotin kaiken ja juoksin. Luoti osui kaupan ikkunaan juuri siinä kohdassa, jossa hetkeä aiemmin olin seisonut. Jumalan kiitos olen hengissä, kertoo hyökkäyksestä selvinnyt Neema Nkulu, 31, kolmen lapsen äiti Bunjun kaupunginosasta.
Rahoituspalveluiden häiriöiden vuoksi Nkulu ei voi käyttää mobiililompakossaan olevia rahoja.
– Puhelimellani on käteistä, mutta toimistot eivät ole auki, enkä voi nostaa sitä. Lapset eivät ole saaneet kunnon ruokaa kahteen päivään.
Hinnat nousseet jyrkästi
Dar es Salaamissa lähes kuusi miljoonaa ihmistä elää päiväpalkalla. Heillen kielto kasaa ongelmia. Ruuan hinta on noussut. Maissijauhon hinta on kaksinkertaistunut viikossa. Julkisen liikenteen lippujen hinnat ovat jyrkässä nousussa. Työmatkalaiset maksavat matkastaan kaksinkertaisen hinnan normaaliin verrattuna.
– Myin ennen paistettua kalaa, kertoo Rashid Pilo, 39, jolla on tienvarsikoju Bunjussa.
– Asiakkaani ovat pääosin toimistotyöläisiä, jotka ostavat ruokaa kotimatkallaan. Ulkonaliikkumiskiellon vuoksi kaikki ryntäävät nyt kotiin aikaisin.
Kaupungilla partioivat raskaasti aseistetut sotilaat herättävät pelkoa asukkaista. Panssaroidut ajoneuvot partioivat pääkaduilla ja kotietsinnöistä on tullut rutiinia. Kaupunkilaiset lähtevät ulos vain pakon edessä.
– Kävin kolmella pankkiautomaatilla, mutta yksikään niistä ei toiminut, sanoo InfoTechin tietokoneasiantuntija Richard Masawe, 46.
– Internet on alhaalla, eikä mobiilipankkikaan toimi. En voinut ostaa mitään, enkä lähettää rahaa perheelleni. Tuntui kuin minut olisi leikattu irti maailmasta.
Hallituksen mukaan internetin sulkeminen oli ”tilapäinen turvallisuustoimi”, mutta ihmisoikeusryhmät sanovat sen olleen yritys hiljentää toisinajattelijat ja estää väkivallasta raportoiminen.
Talous kuilun partaalla
Ekonomisti Jerome Mchau sanoo vaalien jälkeisen kriisin paljastaneen Tansanian talouden haurauden.
– Eniten kärsi epävirallinen sektori, joka työllistää yli 80 prosenttia tansanialaisista, hän selittää.
– Talous pysähtyy, kun ihmiset eivät voi liikkua, käydä kauppaa tai maksaa käteisellä.
Mchau arvioi, että talous menettää 150 miljoonaa dollaria viikossa, jos levottomuudet jatkuvat.
– Inflaatiopaine näkyy jo. Ruuan ja polttoaineen hinnat nousevat nopeasti ja kuluttajien luottamus romahtaa.
Ulkonaliikkumiskiellon halvaannutettua logistiset verkostot rekat Dodomasta, Morogorosta ja Mbeyasta eivät pääse rannikon kaupunkeihin.
– Paniikki näkyy jo. Ihmiset hamstraavat riisiä, pastaa ja jauhoja, kun eivät tiedä, mitä huominen tuo tullessaan, Mchau sanoo.
Dar es Salaamissa autojonot kiemurtelevat huoltoasemien ympärillä, bussiliikenne on pääosin pysähdyksissä.
– Meillä on polttoainetta vain puoleksi päiväksi, sanoo Yas-asemaa johtava Walid Masato.
Pelon ja epävarmuuden keskelläkin jotkut ovat toiveikkaita.
– Olemme nähneet kovia aikoja ennenkin, sanoo tietokoneasiantuntija Richard Masawe.
– Jos voimme rakentaa luottamuksen uudelleen, ehkä voimme rakentaa myös maamme.
Usko valtioon ja instituutioihin pettää
Taloudellisen kurjuuden lisäksi väkivalta on rapauttanut kansalaisten luottamusta. Moni on pettynyt järjestelmään, jonka vakauteen uskoi.
– Tansaniaa on pitkään pidetty Afrikan rauhan ja demokratian majakkana, sanoo poliittinen kommentaattori Michael Bante.
– Se mitä nyt tapahtuu on ennennäkemätöntä: ihmiset menettävät uskonsa valtion instituutioihin, oppositio vaiennetaan ja yhteisöt kääntyvät toisiaan vastaan.
Banten mukaan hallituksella on edessään järkälemäinen tehtävä: sen pitäisi palauttaa kansan luottamus.
– Presidentti Samian hallinnon täytyy toimia päättäväisesti kansan yhdistämiseksi, hän toteaa.
– Se ei tarkoita vain ihmisoikeusloukkausten tutkimista, vaan myös aitoa keskustelua oppositiojohtajien ja kansalaisjärjestön kanssa.
Oppositio on syyttänyt hallitsevaa puoluetta vaalitulosten vääristelystä ja kohtuuttomasta väkivallasta mielenosoituksissa. Hallitus on syyttänyt väkivallasta ulkomailta rahoitettuja tekijöitä. Analyytikkojen mukaan totuus löytyy syvästä, vuosia muhineesta epäluottamuksesta.
Sorto tai uudistuminen
Monen elämää määrittää nyt suru ja epävarmuus. Manzesen torilla naiset kokoontuvat hiljaa pieniin ryhmiin kuiskailemaan kadonneista läheisistä. Hiiltyneitä kojuja ja moottoripyöriä lojuu kaduilla ja palanut kumi haisee edelleen.
– Elämä ei koskaan palaa entiselleen, sanoo Neema Nkulu.
– Jokainen moottoripyörän ääni säikäyttää minut. En voi edes lähettää lapsia kouluun.
Kouluja eri puolilla kaupunkia on suljettu määrittelemättömäksi ajaksi. Sairaalat raportoivat traumoista ja ahdistuneisuudesta. Uskonnolliset johtajat kehottavat rauhaan ja sopimiseen.
Presidentti Samia Suluhu Hassan on julkisesti tuominnut väkivallan ja kehottanut yhtenäisyyteen ja luvannut, että hyökkäykset tutkitaan. Arvostelijoiden mielestä hallituksen kovakätinen vastaus mielenosoituksiin uhkaa sytyttää tilanteen uudelleen.
– Tansania on risteyksessä. Johdon on valittava joko sorto tai uudistuminen. Maailma seuraa tilannetta, Michael Bante sanoo.
Tavallisille tansanialaisille kuten kalakauppias Rashid Pilolle kyse on selviytymisestä.
– En piittaa siitä, kuka voittaa ja kuka häviää. Haluan rauhassa tehdä töitä ja ruokkia perheeni.
uutiskirje 
