– Pakistanissa nepotismi on syöpynyt syvälle, eriarvoisuus on hirvittävää ja raakaa, ja vallanpitäjät rikkovat lakeja vailla rangaistuksen pelkoa. Me kaipaamme muutosta, mutta pelko vaientaa meidät, sillä vallassa olijat eivät siedä erimielisyyttä, pakistanilainen opiskelija-aktivisti Ammad Talpur sanoo, ja hänen muualta Etelä-Aasiasta kotoisin olevat kuulijansa tietävät, mistä hän puhuu.
Talpur osallistui Bangkokissa marraskuun alussa järjestettyyn Kansainväliseen kansalaisjärjestöviikkoon kuuluvaan keskustelutilaisuuteen Nuorisoliikkeet ja demokraattiset tulevaisuudet Etelä-Aasiassa. Talpurin lisäksi tilaisuudessa ääneen pääsi nuoria Bangladeshista, Sri Lankasta, Intiasta ja Nepalista.
– Intian nuoriso on vapaa puhumaan, mutta sananvapauden harjoittamisella on hintansa. Vallanpitäjiä kyseenalaistavat journalistit, akateemiset tutkijat, opiskelijat ja koomikot joutuvat kohtaamaan oikeusjuttuja, nettihäirintää ja institutionaalista painetta, intialainen Adrian D’Cruz kertoo.
– Monet turvautuvat ennemmin itsesensuuriin kuin altistuvat riskeille.
Huoli tulevaisuudesta
Nepalissa nuorisotyöttömyys, korruptio, nepotismi ja poliitikkojen rikotut lupaukset ruokkivat levottomuuksia, jotka lopulta hyvin nopeasti kaatoivat hallituksen. Nepalilainen kahden lapsen äiti Tikashwari Rai selittää omaa aktivismiaan huolella tulevaisuudesta.
– Emme halua työskennellä kotiapulaisina Lähi-idässä, me haluamme mahdollisuuksia täällä omassa maassamme. Mutta koska niitä ei ole, monien nuorten on pakko lähteä, Rai sanoo.
Etelä-Aasiaa pyyhkineen mielenosoitusten aallon välittömien syiden taustalla on syvempiä poliittiseen järjestelmään liittyviä tekijöitä, jotka ruokkivat nuorison pettymystä.
– Protestit leimataan hallituksen vastaisiksi, mutta ytimessä on systeemisen muutoksen ja vallanpitäjien todellisen vastuunkantamisen vaatimus, toteaa ilmasto- ja poliittinen aktivisti Melani Gunathilaka Sri Lankasta.
Sotku jäi seuraavalle sukupolvelle
Nuoret aktivistit toivovat myös sananvaltaa kansalaisjärjestöissä, joiden johtopaikkoja hallitsevat enimmäkseen edellisen sukupolven edustajat.
Talpur korostaa, ettei kyse ole vallanvaihdosta, vaan yhteistyöstä.
– Sitä paitsi on epäreilua, että boomerit ensin loivat tämän sotkun ja sitten jättävät siivoamisen millenniaaleille ja Z-sukupolvelle, Talpur lisää.
Nuoret saavat myös vastakaikua vanhemmalta sukupolvelta. Burma-aktivisti Debbie Stothard kertoo puhuneensa sukupolvien välisestä tasa-arvosta jo 40 vuotta, mutta silti monet hänen sukupolvensa aktivistit edelleen kieltäytyvät kuulemasta häntä ja elävät julkilausumiensa ihanteiden vastaisesti.
– Vielä ei ole liian myöhäistä, tarvitaan vain vanhemman sukupolven mielenmuutosta. Ei ole meidän tehtävämme voimaannuttaa nuoria, vaan tunnistaa, että heissä on voimaa. Todellinen sukupolvien tasa-arvo ei tarkoita vallasta luopumista, vaan sen tunnustamista, että nuorilla jo on valtaa, Stothard pohdiskelee.
Irti politiikan korruptoivasta vaikutuksesta
Nuorisoliikkeissä ei enää katsotakaan vanhempiin auktoriteettihahmoihin esikuvina, sillä heillä on jo omat oman sukupolvensa esikuvat.
Bangladeshilainen digitaalisten oikeuksien aktivisti Ananda Kumar Biwas selittää, että politiikan korruptoiva vaikutus on rapauttanut nuorten luottamusta perinteiseen järjestöjohtajuuteen.
– Sen sijaan monet meistä asettavat toivonsa ruohonjuuritason muutoksen tekijöihin, sosiaalisiin yrittäjiin, ilmastotoimijoihin ja digitaalisiin innovaattoreihin – yksilöihin, joissa ruumiillistuu rehellisyys, kestävyys ja ihmiskeskeinen muutos, jota nuoret tavoittelevat, Biwas sanoo.
– Vakiintuneisiin kansalaisjärjestöihin on vaikea luottaa, sillä ne eivät ole vilpittömästi tavallisten ihmisten asialla, arvelee Rai.
Gunathilaka on samaa mieltä ja huomauttaa, että kansalaisjärjestöt ovat usein sulautuneet juuri niihin järjestelmiin, joita nuoret haluavat muuttaa.
– Yksityisen pääoman ja globaalin kaupan tarpeita suosivan rahoitusjärjestelmän vaikutusten huomiotta jättäminen on vain syventänyt nuorten tuntemaa epäluuloa kansalaisjärjestöjä kohtaan, Gunathilaka tulkitsee.
– Me tarvitsemme kansalaisjärjestöiltä rehellistä, arvopohjaista mentorointia, joka on vailla kaikkea poliittista agendaa, Biwas tiivistää.
uutiskirje 
