Maryam opiskeli lääketiedettä Kabulin yliopistossa. Hänen tarinansa heijastaa juuri sellaista todellisuutta, jota moni afgaaninainen ja -tyttö tänä päivänä elää: elämältä puuttuu suunta ja tavoite, epävarmuus ja masennus hautaavat toiveet ja unelmat.
– Tasavallan aikana oli useita mahdollisuuksia kasvuun. Opiskelin toista vuotta hammaslääketiedettä Kabulin Yliopistossa. Jos opintoni olisivat edenneet, olisin nyt valmistunut alan ammattilainen. Pystyisin tekemään arvostamaani työtä. Mutta nyt minulla ei ole tulevaisuuden toivoa eikä tavoitteita.
Maryam kertoo aina halunneensa hammaslääkäriksi, jotta voisi auttaa kotimaataan ja perhettään. Opintojensa ohella hän harrasti urheilua. Nytkin hän tahtoisi jatkaa lentopallon pelaamista. Aikanaan hän pelasi sitä tunnin joka päivä.
Elämä on sydäntä särkevää kodin neljän seinän sisällä.
Vanhemmat kannustivat, talibanit veivät toivon
Maryam on 22-vuotias. Hän asuu Kabulissa isänsä, äitinsä, kahden sisarensa ja yhden veljen kanssa. Isä työskenteli professorina yksityisessä yliopistossa ja äiti oli opettaja.
Hänen vanhempansa kannustivat kehittymään juuri sillä alalla, joka kiinnosti.
Kun Maryam vuonna 2020 läpäisi Kabulin yliopiston pääsykokeet, äiti oli ensimmäinen, joka häntä onnitteli ja toivotti menestystä opintoihin.
Maryam muistelee näitä onnellisia aikoja ja kiittää perhettään kannustuksesta.
Hän oli juuri aloittanut yliopisto-opinnot, kun tasavallan hallitus kaatui. Talibanit tulivat Kabuliin ja sulkivat välittömästi valtion virastojen ovet tytöiltä. Yliopistojen ovia pidettiin vielä avoinna naisillekin.
– Siksi säilytin toiveeni siitä, että koulutkin avattaisiin tytöille taas. Kannustin koulua käyviä pikkusiskojani – vakuuttelin, että ei pidä menettää toivoaan.
Vuoden kuluttua Talibanit sulkivat myös yliopistojen ovet kokonaan tytöiltä. Maryamilta kiellettiin opiskelun jatkaminen, kun hän oli aloittanut toisen opintovuotensa.
– Yliopiston ovet suljettiin yhtäkkiä ilman mitään varoitusta. Kyyneleet täyttivät silmäni, kun hyvästelin kaikki luokkatoverini. Tuntui siltä, että elämä päättyi.
Myös hänen vanhempansa menettivät työpaikkansa. Nyt hänen professori-isänsä myy hedelmiä Kabulin katumarkkinoilla saadakseen perheelleen edes vähän elantoa.
Se on surullista katseltavaa.
– Isäni ei pysty kattamaan kaikkia perheemme menoja omilla tuloillaan, Maryam sanoo.
– Ompelemme nyt äitini kanssa vaatteita, jotta ansaitsisimme hieman. Elämä on sydäntä särkevää kodin neljän seinän sisällä.
Elämä ilman tarkoitusta on kovaa
Maryamin mukaan yksinkertaisesti se, että on tyttö, tuntuu rikokselta. Tytöt, joilla aikaisemmin oli tuhansia tulevaisuuden unelmia, jotka taistelivat paremman tulevaisuuden eteen ja olivat aktiivisesti mukana yhteisönsä elämässä, taistelevat nyt vakavien tunne-elämän ongelmien kanssa.
– Vietämme nykyään päiviämme ilman selkeitä suunnitelmia. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin täyttää tunnit kotitöillä. Aloitan päiväni valmistamalla aamiaista ja jatkan muilla kotitöillä: tiskaan, siivoan, teen ruokaa. Kun saan pienen katkon näihin kotitöihin, ompelen naisten vaatteita yhdessä äitini kanssa.
– Huomaan usein muistelevani entisiä hyviä aikoja. Kaiken mitä tein, tein tarkoituksella ja antaumuksella. Nyt kun herään, en oikein tiedä mitä voisin tehdä. Tunnen olevani hukassa. Tämä epävarmuus, elämä ilman tavoitteita ja rutiineja, on vaikuttanut mielialaani.
Viimeiset neljä vuotta ovat tuntuneet painajaisilta.
– Joka yö nukkuessani toivon, että nämä synkät päivät lopultakin päättyisivät, ja joka aamu herätessäni toivon, että on nykyhallinnon viimeinen päivä.
– Olemme sukupolvi, joka sai kasvaa parikymmentä vuotta demokratiassa, vapaudessa ja tasa-arvossa, Maryam sanoo.
– Mutta tämä häikäilemätön joukko on varastanut unelmamme ja tavoitteemme.
– Jos Talibanit pysyvät vallassa, mikä on meidän tulevaisuutemme? Toteutuvatko unelmamme koskaan?
Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä, samoin haastateltavien oikeat nimet.










