Kuvataiteilija Mariam Falailehin yksityiskohtia pursuavat fantasmaattiset veistokset ovat kuin toisesta maailmasta. Samalla ne sisältävät hienovaraisia viittauksia väkivallan, sotien, kansanmurhien ja eriarvoisuuden varjostamaan yhteiskunnalliseen todellisuuteen.
Kahden kulttuurin välillä elävänä, juurettomuutta kokevana taiteilijana Falaileh on käsitellyt esimerkiksi kolonialismia ja Palestiinan tilannetta. Hän karttaa kuitenkin suoraa poliittista kantaaottavuutta ja lähestyy hierarkkisia valtarakenteita fantasian etäännyttävän suodattimen lävitse.
Falaileh kertoo, että toiset maailmat ovat vetäneet häntä aina puoleensa.
– Suomalainen ja arabialainen kansanperinne, mytologia ja tarut ovat innostaneet minua pienestä saakka. Lapsena minulle luettiin Tuhannen ja yhden yön tarinoita. Luin J. R. R. Tolkienia, ja pelasin Zeldan kaltaisia videopelejä. Fantasiassa minua kiehtovat rajattomuus ja vapaus. Fantasia mahdollistaa loputtoman leikittelyn mielikuvituksella ja utopioilla.
Falaileh on opiskellut kuvanveistämistä Kuvataideakatemiassa, ja hän tuotantoaan on esitelty esimerkiksi Mäntän kuvataideviikoilla, Kuvan Keväässä, Taide- ja museokeskus Sinkassa ja Teater Viiruksessa. Tällä hetkellä hänen töitään on esillä Vantaan taidemuseo Artsin Peilissä katoavat ajan varjot -näyttelyssä, joka käsittelee fantasian ja nykytaiteen suhdetta.
”Fantasiassa minua kiehtovat rajattomuus ja vapaus.”
Taiteessa, kulttuurissa ja viihteessä viime vuosina vahvasti esillä ollut viehtymys fantasiaa, myyttejä, satuja ja keskiaikaa kohtaan juontuu Falailehin mukaan ihmisten tarpeesta paeta nykyhetkeä kuvitteellisiin maailmoihin.
– Taide heijastaa aikansa ilmapiiriä ja rakenteita. Taiteeseen kertyy yhteiskunnallisten tapahtumien synnyttämiä jännitteitä ja epävarmuuksia. Jos asiat olisivat hyvin, emme luultavasti kokisi niin voimakasta tarvetta paeta toisiin maailmoihin. Huono olo näkyy väistämättä taiteessa.
Muinainen savi, moderni metalli
Falaileh matkusti pari vuotta sitten Jordaniaan, josta hänen isänsä on kotoisin. Matkalta karttuneet vaikutteet näkyvät hänen uusissa teoksissaan.
– Vierailin Petran muinaisessa kaupungissa, ja se teki minuun syvän vaikutuksen. Kallioon hakattu Petra innostaa minua erityisesti keramiikan tekijänä, sillä sen kaupunki ja vesihuoltorakenteet osoittavat putkineen ja kanavineen, kuinka taidokkaasti nabatealaiset osasivat hyödyntää savea.
Petran kallioissa näkyvät eroosion jäljet päätyivät myös Falailehin teoksiin. Suuressa Dimension Door -veistoksessa on eroosiota, ajan kulumaa ja tippukiviin viittaavia tekstuureja. Teoksen portaalimainen muoto on puolestaan yhteydessä Artsin näyttelyn fantasia- ja peliteemaan.
Falailehin veistokset on sijoitettu näyttelyssä pimeään huoneeseen voimakkaiden kohdevalojen alle, ja ne hehkuvat metallinhohtoisina.
– Halusin peittää saven, karsia kaiken ylimääräisen ja luoda illuusion kylmyydestä. Käytin metallin ja hopean värejä, sillä ne tuntuvat ilmentävän käsittelemiäni teemoja eli epävarmuutta, kollektiivista jännitettä ja ajan epävakautta. Kovat, hohtavat pinnat tekevät näkyväksi ihmisten tarpeen tehdä itsestään lujia.
Kahden kulttuurin välissä
Falaileh tutkii teoksissaan usein hyvän ja pahan suhdetta, joka on ollut fantasiataiteessa keskeinen teema. Juurtumattomuus, jota hän on kokenut elämässään, on vaikuttanut hänen käsityksiinsä.
– Olen kokenut eläneeni ilman kotimaata. Olen suomalainen, mutta tunnen silti taustani vuoksi vetoa arabialaista kulttuuria kohtaan. Eriarvoisuuden ja toiseuttamisen kokemukset ovat jättäneet jälkensä ajatusmaailmaani ja suunnanneet minua tiettyjen teemojen pariin.
Falaileh on saanut vaikutteita varsinkin islamilaisesta taiteesta.
– Teoksissani on runsaasti ornamentteja, yksityiskohtia, kiemuroita ja koristeellisuutta. Ilmaisuani onkin luonnehdittu maksimalistiseksi. Eläminen kahden kulttuurin välillä avaa ainutlaatuisen näkymän maailmaan. Erilaisten arvojen ja tapojen yhdistäminen omassa ajattelussa rikastuttaa maailmankatsomusta ja tarjoaa valmiuksia tarkastella identiteettiin ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä.
Rasismi, eriarvoisuus, luokkaerot ja sukupuoleen liittyvät valtasuhteet ovat silti läsnä Falailehin taiteessa lähinnä implisiittisesti.
– Haluan yhtäältä käsitellä yhteiskunnallisia ongelmia näkyvästi ja ymmärrettävästi, mutta toisaalta kartan saarnaamista, sillä se ei edistä asioita. Pyrin nostamaan esiin tosiasioita ja kertomaan narratiiveja tunteiden kautta.
Artsin näyttelyn kaksi avainveistosta – Portal ja Return – viittaavat kuitenkin suoraan Palestiinan tilanteeseen.
– Avaimet symbolisoivat palestiinalaisten oikeutta palata koteihinsa. Otin veistoksiini mallia vanhoja palestiinalaisia avaimia esittävistä kuvista. Kuvan Kevät 2024 -näyttelyssä esillä olleen teoskokonaisuuteni yhteyteen liitin palestiinalaisen kirjailija Mosab Abu Tohan runon. Pyrin kuitenkin käsittelemään palestiinalaisten kärsimyksiä hienovaraisesti, sillä en halua käyttää taiteessani hyväksi hädänalaisten ahdinkoa.
”Olen aina ollut käsillä tekijä”
Ihmisten lisäksi Falaileh etsii taiteessaan yhteyksiä toislajisiin.
– Pidän eläimistä. Eläimet ovat esteettisesti kiehtovia, ja yhdistelen teoksissani realistista eläinkuvausta fantasiaelementteihin hieman samaan tapaan kuin peleissä ja saduissa on ollut tapana.
Ihmisen luontosuhde on konkreettisesti läsnä Falailehin taiteessa myös hänen työstämänsä materiaalin eli saven kautta.
– Savi kaivetaan esiin maan alta, ja ihminen työstää sitä haluamaansa muotoon. Saan loputtomasti inspiraatiota ihmisen ja luonnon välisistä yhteyksistä.
”Eläminen kahden kulttuurin välillä avaa ainutlaatuisen näkymän.”
Falaileh pitää kuvanveistoa kutsumuksenaan. Hän toivoo voivansa tehdä sen parissa töitä koko loppuelämänsä.
– Rakastan työtäni. Materiaalien käsittely ja muotojen luominen synnyttävät minussa luovaa onnellisuutta. Olen ollut aina käsillä tekijä, ja pidän kuvanveistoa itselleni sopivimpana itseilmaisun ja tarinankerronnan muotona.
Falailehilta on tulossa vuonna 2027 soolonäyttely Orimattilan taidemuseoon. Tällä hetkellä hän työstää teoksia helsinkiläisen Galleriaian näyttelyyn yhdessä taiteilija Konsta Ojalan kanssa.
– Teen veistosten lisäksi teoksia, joissa yhdistelen biomateriaaleja keramiikkaan. Ojala puolestaan tekee alumiinisia valuveistoksia. Fantasiateema on esillä myös uusissa töissäni, kenties hieman vähemmän dystooppisessa muodossa kuin Artsin näyttelyn veistoksissa. Työskentelen tällä hetkellä tuhat veripisaraa sisältävän teoksen parissa, ja yksityiskohtaisten elementtien työstäminen vaatii erityistä tarkkuutta.
Peilissä katoavat ajan varjot -näyttely Vantaan taidemuseo Artsissa 1.10.2025 –15.3.2026.
uutiskirje 
