Fossiilienergiateollisuudella on uusi suosikkiase taistelussaan ympäristönsuojelijoita vastaan: strategiset oikeusjutut (Strategic Lawsuits Against Public Participation, SLAPP), joilla oikeusjärjestelmistä tehdäänkin pelottelun välineitä. Haasteilla ei yleensä ole mitään juridisia perusteita, mutta tarkoituskaan ei ole voittaa oikeudessa, vaan hankaloittaa elämää ja uhkailla.
Elokuussa 2025 kaksi pientä panamalaista ympäristönsuojeluryhmää (Centro de Incidencia Ambiental ja Adopta Bosque Panamá) sai tietää sosiaalisen median kautta, että järjestöt on haastettu oikeuteen syytettynä kunnianloukkauksesta ja rikoksista kansantaloutta kohtaan. Satamahankkeen arvostelu osoittautui rikokseksi.
Muutamaa päivää myöhemmin rajan takana Costa Ricassa kaksi ympäristöaiheisen sisällön tuottajaa havahtui pankkitiliensä jäädyttämiseen ja palkkojensa pidättämiseen. He olivat jakaneet videoita matkailuprojektista, jonka he sanoivat turmelevan Playa Panamán herkkää rantaviivaa.
Molemmissa tapauksissa viesti oli selvä: kritiikistä joutuu maksamaan. Tapaukset ovat osa globaalia trendiä, jossa pyrkimys suojella planeettaa johtaa ylimääräisiin rangaistuksen kaltaisiin kustannuksiin. Pakko puolustaa itseään oikeudessa vie rahaa, aikaa ja motivaatiota.
Hyytävä vaikutus
Lystikkäältä kuulostava lyhennys SLAPP ja sen takaa löytyvä termi luotiin jo vuosikymmeniä sitten kuvaamaan oikeustoimia, joilla ei ole tarkoitustakaan voittaa tuomioistuimessa, vaan vaientaa yleisen edun nimissä äänensä kohottavat. SLAPP-haasteet eivät ole varsinaisesti oikeusjuttuja, vaan strategiaa. Niitä nostavat yleensä suuryritykset, poliitikot ja sijoittajat.
Costa Ricassa jutun käynnistänyt yritys ei edes väittänyt kärsineensä aineellista vahinkoa. Siitä huolimatta tuomioistuin ”varotoimenpiteenä” sulki luottokortteja, jäädytti palkkoja ja rajoitti omistusoikeutta. Se toimi jo sinänsä rangaistuksena.
Panamassa Puerto Barún satamaprojektin toteuttajat tekivät rikosilmoituksen ympäristöjärjestöistä, jotka olivat valittaneet projektin ympäristöarvioinnista korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus ei ole vielä tehnyt päätöstä valituksesta, mutta yhtiö on käynnistänyt erillisen juridisen hyökkäyksen ja syyttänyt järjestöjä kansantalouden vahingoittamisesta.
Tarkkailijat kutsuvat syytettä juridiseksi uhkailuksi, jolla voi olla hyytävä vaikutus kansalaisten haluun osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
– Valitettavasti Panamassa poliitikkojen ja bisnesväen harjoittama journalistien ja aktivistien oikeudellinen häirintä on yleistä, sillä rikoslaki sallii sen, toteaa Transparency Internationalin Panaman osaston johtaja Olga de Obaldía.
Costa Ricassa tapaus nostatti kohua, ja muutaman päivän sisällä 72 organisaatiota ja yli 3 000 henkilöä oli allekirjoittanut avoimen kirjeen, jossa tuomittiin oikeuden toiminta hyökkäyksenä yleisen edun puolustamista vastaan. Kohun seurauksena Costa Rican parlamenttiin tuotiin lakiesitys ennaltaehkäisevien taloudellisten varotoimien rajoittamisesta tapauksissa, joissa on kyse yleisestä edusta.
Lakiesitys ei tietenkään helpota jo tähtäimeen joutuneiden henkistä ja taloudellista ahdinkoa ja mainehaittaa.
Sama pelikirja kaikkialla
Perusteettomia oikeusjuttuja ympäristöaktivisteja vastaan nostetaan kaikkialla maailmassa, mutta eniten Latinalaisessa Amerikassa. Lähes kolme neljäsosaa tapauksista on globaalissa etelässä ja yli puolessa kyse on rikossyytteistä. Eniten SLAPPeja käynnistetään liittyen kaivostoimintaan, maatalouteen, metsätalouteen ja palmuöljyn tuotantoon.
Kansainvälinen ilmaisten lakipalvelujen keskus (ICNL) on julkaissut raportin runsaasta 80 SLAPP-tapauksesta globaalissa etelässä. Siinä todetaan, että yksityiset yritykset nostivat jutuista 91 prosenttia. Kaivosyritykset olivat vastuussa 41 prosentista ja maatalous 34 prosentista.
SLAPP-tapausten määrä on noussut jyrkästi viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2023 pelkästään Euroopassa raportoitiin yli 800 tapausta; vuotta aiemmin tapauksia oli alle 600. Maailmanlaajuisesti luvut ovat vielä paljon hurjempia.
Kaikkialla SLAPPien käyttäjät noudattavat samaa pelikirjaa: ensin tunnistetaan vaikutusvaltaiset aktivistit, sitten haastetaan heidät oikeuteen vastaamaan epämääräisiin syytteisiin kunnianloukkauksesta tai taloudellisesta haitasta ja lopulta venytetään prosessia vuosien mittaiseksi. Voitto saadaan väsyttämällä, ei vakuuttavilla argumenteilla.
Yhteistä strategiaa toteutetaan eri maissa erilaisilla taktiikoilla. Esimerkiksi Filippiineillä viranomaiset turvautuvat vakaviin syytteisiin, kuten tuliaseiden laittomaan hallussapitoon. Vakaviin syytteisiin ei pääse vastaamaan vapaalta jalalta, joten aktivistit saadaan pois kentältä pitkiksi ajoiksi.
Filippiinit onkin vaarallisin maa ympäristönsuojelijoille. Tekaistuja syytteitä ja terrorismin ja rahanpesun vastaisia lakeja käytetään aktivisteja vastaan, ja näin saadaan rikosoikeusjärjestelmä poistamaan kriittiset äänet julkisesta elämästä kokonaan.









