Suomessa paperittomina oleskelevilta rajataan oikeutta julkiseen terveydenhoitoon, vaikka hallituspuolueidenkin mielestä lain merkitystä on ”vaikea arvioida”. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä, johon kaikki oppositioryhmät jättivät vastalauseen.
Piakkoin suureen saliin palaavassa hallituksen esityksessä maassa laittomasti oleskelevilta poistetaan oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan. Hallituksen tavoitteena on poistaa laittoman oleskelun kannusteita ja edistää laittomasti oleskelevien paluita, ”sekä turvaamaan paremmin yleinen järjestys ja turvallisuus”.
Hallituspuolueet vievät lakia eteenpäin, vaikka valiokunnassa kuullut asiantuntijat pääosin vastustivat ehdotettuja muutoksia. Asiantuntijoiden mielestä terveydenhoidon ei katsota vaikuttavan henkilön päätökseen lähteä Suomesta tai jäädä Suomeen.
”Lisäksi valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella Suomessa laittomasti oleskeleville annettava välttämätön hoito ei henkilöryhmän pienuuden vuoksi kuormita terveydenhuoltoa, mutta annettavan hoidon rajaaminen voi esityksen vaikutusarviointienkin mukaisesti lisätä inhimillistä kärsimystä sekä johtaa ongelmien pitkittymiseen, vaikeutumiseen, erikoissairaanhoidon tarpeeseen ja kustannusten kasvuun”, mietinnössä todetaan.
Ei vetovoimatekijä, vaikutukset epävarmoja
Edelleen sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ”terveydenhoitopalvelujen laajuuden itsenäistä vaikutusta henkilön valintaan pysyä maassa tai poistua maasta on vaikea arvioida”.
”Terveydenhoito-oikeuksien lisääminen ei todennäköisesti vaikuta henkilön kohdevaltiota koskevaan valintaan tai valintaan siitä, kuinka pitkään henkilö oleskelee maassa ilman oleskeluoikeutta. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella Suomessa ja muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa on tunnistettu maahanmuuton keskeisiksi vetotekijöiksi työmahdollisuudet, perhesiteet, opiskelu, sosiaalinen verkosto kohdemaassa, maantieteellinen läheisyys lähtömaahan ja mahdollisuus luvalliseen oleskeluun kohdemaassa. Terveyspalveluihin pääsyä ei ole itsessään tunnistettu vetovoimatekijäksi”, mietinnössä lukee.
Muutosten vaikutusten arvioiminen on vaikeaa ja osin myös epävarmaa, valiokunta myöntää.
Silti sen enemmistö katsoo, että ehdotettu muutos voi vaikuttaa yhtenä osatekijänä laittomaan oleskeluun puuttumiseen ja paluiden ja palautusten tehostamiseen tähtäävien toimenpiteiden kanssa paluuta koskeviin valintoihin.
Suomessa laittomasti oleskelevia kolmannen maan kansalaisia on tällä hetkellä enintään noin 3 000–4 000.
Osa kaupungeista uhmaa hallitusta
Lausuntokierroksen ja valiokuntakäsittelyn jälkeen esitystä muutettiin olennaisesti. Raskaana olevien oikeus laajennettiin kattamaan paitsi raskauden aikainen hoito ja synnytys, myös synnytyksen jälkihoito. Vammaisten henkilöiden oikeus välttämättömään kiireettömään hoitoon vammaisuuden vuoksi lisättiin lakiin perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta.
Opposition mukaan kokonaisuudesta on tullut niin epäselvä, että edes sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saanut ministeriöltä vastausta siihen, ketkä jäisivät hoidon ulkopuolelle aikaisempaan lainsäädäntöön verrattuna.
Käytännössä esityksen toimeenpano jää kentän vastuulle. Osa suurista kaupungeista on jo ilmoittanut, etteivät ne aio rajata palveluita hallituksen toivomalla tavalla. Samalla esityksen arvioidut säästöt supistuivat merkittävästi alkuperäisestä 560 000 eurosta.
Hallitus perustelee lakiesitystä tarpeella vähentää laittomasti maassa oleskelua, mutta opposition vastalauseen mukaan esityksessä ei esitetä mitään näyttöä siitä, että nykyinen sääntely olisi johtanut ongelmiin. Päinvastoin, asiantuntijalausunnoissa on korostettu, että oikeus ajoissa saatuun hoitoon on vähentänyt päivystysten kuormitusta ja säästänyt resursseja.
”Esityksellä voi olla vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Jos ihmiset, joilla on esimerkiksi tartuntatauti, pelkäävät hakeutua hoitoon viranomaiskontaktien tai kustannusten vuoksi, se altistaa meidät kaikki. Kyse ei ole vain yksilön oikeudesta, vaan väestön terveydestä ja julkisen vallan vastuusta sen suojelemisessa”, vastalauseessa todetaan.
uutiskirje 
