Potkulaki tekee epävarmuudesta työelämän uuden normin. Tästä johtuen lakimuutos on peruttava koska se entisestään murentaa työelämän luottamusta.
Petteri Orpon hallitus esittää historiallisen suunnanmuutoksen suomalaiseen työlainsäädäntöön: jatkossa työntekijän irtisanomiseen riittäisi pelkkä ”asiallinen syy” eikä enää ”asiallinen ja painava syy”. Samalla poistettaisiin lain tasolta sanat ”vakava” ja ”olennaisesti”, jotka tähän asti ovat suojanneet työntekijää vähäisiltä rikkeiltä ja tulkinnanvaraisilta moitteilta. Käytännössä kynnys potkuihin laskisi merkittävästi ja tulkinnanvaraa siirrettäisiin tuomioistuimiin.
Esityksessä on myös toinen iso muutos: uudelleensijoitusvelvoite rajattaisiin koskemaan vain tilanteita, joissa työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet (kuten pitkäaikainen sairaus). Jos kyse on velvollisuuksien laiminlyönnistä tai ”epäasiallisesta käytöksestä”, työnantajan ei enää tarvitsisi selvittää muuta työtä ennen irtisanomista. Tämä on periaatteellinen irtiotto suomalaisen työoikeuden korjaavan ohjaamisen linjasta.
Hallitus lupaa, että muutos purkaa työllistämisen esteitä, mutta vaikutusarvio on hatara. Työministeri itsekin myöntää, ettei täsmällistä työllisyysvaikutusta voida laskea. Kun panoksena on oikeusturva, ei toiveikas arvaus riitä. Toisaalta hallituksen “asiallisen syyn” lista on lavea: määräysten noudattamatta jättäminen, töiden laiminlyönti, perusteeton poissaolo, epäasiallinen käytös, huolimattomuus. Missä kulkee vähäisen ja olennaisen raja, kun ”painavuus” on poistettu? Työnantajan mielivaltaisen tulkinnan varaan jättäminen siirtää riskin työntekijälle.
On hyvä muistaa, mitä laki ei tee. ”Alisuoriutumista” ei lopulta lisätty yksilöidyksi irtisanomisperusteeksi, vaikka luonnosvaiheessa niin ehdotettiin. Se kertoo, että jo valmistelun aikana on jouduttu korjaamaan kurssia. Silti kokonaisuus vie samaan suuntaan: epämääräisempi kriteeri, matalampi kynnys, enemmän epävarmuutta. Olen kuitenkin varma, että työnantaja jatkossa irtisanoo alisuoriutujia, kun kynnys alenee, ja uutta lakia käytetään savuverhona. Viime kädessä oikeus katsoo, oliko savuverho kestävä vai ei.
Vasemmiston tehtävä on esittää vaihtoehto, joka parantaa tuottavuutta luottamuksella eikä pelolla. Työpaikan ongelmia ratkotaan perehdytyksellä, johtamisella, tukemisella, työn mitoituksella ja osaamisen kehittämisellä. Jos hallitus haluaa oikeasti tukea pieniä yrityksiä, sen kannattaa panostaa oikeudellista neuvontaa ja sovittelua vahvistaviin mekanismeihin, ei heikentää työntekijöiden selkänojaa. Kestävä kasvu syntyy, kun ihmiset uskaltavat myös kyseenalaistaa ja kehittää. Luovuus, kantaa ottaminen ja työpaikan kehittäminen ei voi onnistua, kun jokainen moka voi olla askel kohti ovea.
Eduskunta voi vielä pysäyttää potkulain. Vähimmäisehto on palauttaa ”painavuus” lakiin ja säilyttää uudelleensijoitusvelvoite kaikissa henkilöperusteisissa tilanteissa sekä täsmentää kielletyt perusteet niin, että viesti on selvä: vähäisistä ja yksittäisistä rikkeistä ei irtisanota sekä virheen tehneelle annetaan mahdollisuus korjata toimintaansa.
Luottamus on suomalaisen työelämän reiluuden ydintä. Nyt kun sitä tarvitaan, kokoomus ja perussuomalaiset heikentävät sitä kilvan.
Jouni Jussinniemi
Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja
Pääluottamusmies
Pyhäjärvi
lehti 