Kaksi tiedotetta ilmestyi parinkymmenen minuutin sisällä. Ne kertovat naisiin kohdistuvasta eurooppalaisessa mitassa poikkeuksellisesta naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa.
Ensimmäisen mukaan tänä vuonna jo 18 naista on kuollut väkivallan seurauksena. Lisäksi Suomessa asuvista 18–74-vuotiaista naisista 57 prosenttia on kokenut elämänsä aikana fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa. EU-maiden keskiarvo on 31 prosenttia.
Toisen mukaan 45 prosenttia parisuhteessa olleista 16–17-vuotiaista tytöistä on kokenut seurusteluväkivaltaa. Seurusteluväkivaltaan suhtaudutaan usein väheksyvästi, vaikka se on vakava ongelma ja täyttää usein rikoksen tuntomerkit.
Lisäksi kesäkuussa Ensi- ja turvakotien liitto kertoi lasten kokeman fyysisen ja henkisen väkivallan vanhempien taholta lisääntyneen. Viranomaisten tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan uhreista useampi kuin joka viides on oman vanhemman pahoinpitelemä alaikäinen lapsi. Tässä uhreina on myös poikia.
Suomi on väkivaltainen maa, siitä ei pääse mihinkään.
Nainen voi ansaita väkivallan, moni mies ajattelee
Väkivaltaan tänä vuonna kuolleista naisista julkaisee seuranta-artikkelia Eeva-lehti. Naisjärjestöjen yhteistyöjärjestö Nytkiksen mukaan jokainen surma olisi voitu estää.
– Jokainen naissurma on ihmisoikeusloukkaus ja yhteinen epäonnistuminen, josta koko yhteiskunnan on kannettava vastuunsa, toteaa NYTKIS ry:n pääsihteeri Taru Anttonen.
Hänen mukaansa naisiin kohdistuva väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ja rakenteellinen ongelma, joka kumpuaa syvälle juurtuneesta naisvihasta. Tämän vahvistaa järjestön viime vuonna toteuttama kysely miesten asenteista. Sen mukaan joka neljäs nuori mies uskoo, että nainen voi ansaita väkivallan, vaikka toki 90 prosenttia vastanneista miehistä piti väkivaltaa aina vääränä.
Erityisesti ongelma näyttää painottuvaan nuoriin miehiin, joiden arvoissa konservatiivisuus näkyy muutenkin. 18–35-vuotiaiden miesten osalta joka neljäs ajattelee, että naiset voivat ansaita heihin kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäön, pukeutumisen tai käytöksen takia. Kaikista miehistä näin ajattelee joka viides.
Lisäksi alle 25-vuotiaista 22 prosenttia on sitä mieltä, että joskus on välttämätöntä käyttää väkivaltaa tullakseen kunnioitetuksi.
Suomen väkivaltaobservatorio vaatii vuosittaisessa Valoa, ei väkivaltaa -kampanjassaan, että Suomen tulee ottaa selkeäksi kansalliseksi tavoitteekseen nolla tapettua naista vuodessa. Tavoite on saavutettavissa vain, jos jokainen suomalainen ja erityisesti eduskunnan 200 päättäjää kantavat vastuunsa naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Väkivalta loppuu vain juurisyihin puuttumalla.
– Jo se, että mies puuttuu naisia halventavaan puheeseen saunaillassa ja toimii itse naisten luottamuksen arvoisesti ovat tärkeitä tekoja ja edistävät naisten turvallisuutta, sanoo Anttonen.
Vain 15-vuotiaat tytöt hakevat apua
Alaikäisten tyttöjen kohtaamalla seurusteluväkivallalla tarkoitetaan nuorella iällä ensimmäisissä suhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, digitaalista, taloudellista tai seksuaaliväkivaltaa.
– Aluksi hyvältä tuntunut pieni mustasukkaisuus paisuu kontrolloimiseksi ja sosiaalisten suhteiden rajoittamiseksi, kunnes se yltyy fyysiseksi väkivallaksi ja usein myös seksuaalisiin tekoihin painostamiseksi, Satakunnan ensi- ja turvakoti ry:n kriisi- ja lähisuhdeväkivaltatyöntekijä Maritta Illman kuvailee.
Liiton projektipäällikkö Ilona Mäen mukaan seurusteluväkivallassa on kyse parisuhdeväkivallasta, ja sillä on ihan samanlaisia vaikutuksia kuin parisuhdeväkivallalla.
– Moni nuori jää yksin asian kanssa, sillä nuorilla ei välttämättä ole tietoa siitä, mikä on sallittua käytöstä seurustelusuhteissa ja mikä väkivaltaa. Erityisesti henkinen väkivalta jää helposti tunnistamatta. Nuoret myös jännittävän avun hakemista, koska pelkäävät että aikuiset eivät usko tai syyttävät heitä.
Satakunnan ensi- ja turvakoti ry:ssä väkivaltaan apua hakevien määrä on kasvussa. Tänä vuonna yhdistyksen avopalvelu Primulassa on autettu jo yli 150 ihmistä, mikä on enemmän kuin viime vuonna yhteensä.
– Tällä hetkellä seurusteluväkivaltaan apua hakevista asiakkaistani kaikilla on käynnissä rikosprosessi. Nuorimmat avunhakijat ovat olleet 15-vuotiaita ja avun piirin ohjautuu usein vasta rikosprosessin aikana Maritta Illman kertoo.






