Maailman metsät tarjoavat elannon yli miljardille ihmiselle ja suojaa 80 prosentille maalla elävistä eläinlajeista. Ne ovat vakaan planeetan välttämätöntä infrastruktuuria. Siitä huolimatta pelkästään vuonna 2024 tuhoutui lähes 8,1 miljoonaa hehtaaria metsää, eikä vaikuta todennäköiseltä, että globaali metsäkato loppuisi lähiaikoina.
Vuonna 2021 osana Britanniassa järjestettyä YK:n ilmastokokousta 145 valtion edustajat allekirjoittivat Glasgow’n metsäjulistuksen, jolla sitouduttiin pysäyttämään metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Sitoumuksen toteutumista tutkailevan kansainvälisen tutkijaryhmän lokakuun puolivälissä julkaistu raportti ei juuri anna toivoa.
Rahoitus tuhoaa
Raportissa sanotaan, että globaalisti metsät ovat yhä kriisissä eikä metsäkato ole loppumassa ainakaan vuoteen 2030 mennessä. Raportin pääkirjoittajiin lukeutuva Erin Matson kertoo, että syyt metsäkadon jatkumiselle ovat moninaisia ja monimutkaisia. Yksi miltei kaikkia tapauksia yhdistävä tekijä kuitenkin löytyy: talousjärjestelmä palkitsee metsiä vahingoittavasta toiminnasta, ei metsien suojelusta.
– Julkinen ja yksityinen rahoitus ovat molemmat väärin suunnattuja. Ympäristölle haitallisia maataloustukia maksetaan globaalisti noin 409 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Maataloustuottajat maksavat ekosysteemipalveluista vain 1,7 miljardia dollaria vuodessa. Vuonna 2024 brittiläisen hyväntekeväisyysjärjestö Global Canopyn kokoaman Forest 500 -yrityslistan 150 rahoituslaitosta oli sijoittanut 8,9 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria yrityksiin, joiden toimitusketjut olivat vaarassa lisätä metsäkatoa, Matson sanoo.
–– Toinen syy on poliittisen tahdon puute ja lyhyen tähtäimen tavoitteisiin tyytyminen. Useimmat poliittiset ja liike-elämän sekä rahoitusalan johtajat priorisoivat politiikkaa ja lähestymistapoja, joilla saadaan lyhyen aikavälin menestystä – talouskasvua ja suurempia voittoja – mutta jotka jättävät huomiotta luontokadosta seuraavat perustavaa laatua olevat haitat. Pitkällä ja jo keskipitkällä tähtäimellä tämä lyhytnäköisyys kaivaa maata sosiaalisen vakauden ja vaurauden alta, Matson lisää.
Heikko hallinto ja korruptio edistävät tuhoja, sillä niiden ansiosta mahtavilla resursseilla toimivat rikollisverkostot ja niihin linkittyvät poliittiset ja taloudelliset eliitit voivat kerätä laittomalla puunkaadolla voittoja vailla rangaistuksen pelkoa.
Korvaamaton vahinko
Metsäkadosta seuraava päästövaikutus on tyrmäävä: vuonna 2024 ne vastasivat 4,2 miljardia tonnia hiilidioksidia eli enemmän kuin koko EU:n vuosittaiset päästöt. Suurin osa metsäkadosta, 94 prosenttia, tapahtuu trooppisilla alueilla. Vuonna 2024 vanhaa trooppista metsää tuhoutui noin 6,7 miljoonaa hehtaaria, ja siitä koitui 3,1 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt eli lähes puolitoista kertaa enemmän kuin Yhdysvaltain energiasektorin vuosittaiset päästöt.
Kun vanha, tuhansien vuosien aikana muotoutunut trooppinen metsä on tuhoutunut, sitä ei yhden ihmiselämän aikana saada ennallistettua eli inhimillisessä mittakaavassa vahinko on korvaamaton.
Maatalous on viime vuosikymmenen aikana vastannut 86 prosentista globaalista metsäkadosta. Metsiä kaadetaan viljely- ja laidunmaaksi. Kaivostoiminta, infrastruktuurin leviäminen sekä kiinteistökeinottelu lisäävät painetta metsiä kohtaan.
Latinalaisessa Amerikassa alueen kuluttajilla on osuutensa metsäkatoon: viennin lisäksi kotimaiseen kysyntään vastaavan lihakarjan kasvatuksen vaatimat laidunmaat ovat metsäkadon tärkeimpiä aiheuttajia. Aasiassa ja Afrikassa metsäkato liittyy laajempaan kirjoon vientituotteita, joiden tuottaminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Näin Yhdysvallat ja Eurooppa edistävät kansainvälisellä kaupalla biodiversiteetin hupenemista.
uutiskirje 
