Helsinkiläinen duunari Heta Uhtio, 24, aloittaa Vasemmistonuorten puheenjohtajana vuoden vaihteessa. Hän oli lokakuussa pidetyn neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ylivoimainen voittaja.
Vielä nyt hän on töissä panimoalalla kahdessa eri työpaikassa.
– Toisessa paikassa teen panimotöitä ja toisessa olen baaritiskin takana.
Työn saaminen ei ole helppoa. Uhtio viime kesänä työttömäksi, kun järjestöharjoittelujakso päättyi Teollisuusliitossa. Hän haki yli 70 työpaikkaa.
– Vaikka hain töitä hyvällä kokemuspohjalla ja suosittelijoilla, tuli vastauksia tyyliin kiitos kiinnostuksesta, meille tuli 725 hakemusta. Näin, vaikka kyse oli töistä joissa ei tarvitsisi koulutusta tai kokemusta, kuten hyllyttämisestä, hän kuvailee
Nykyiset kaksi työpaikkaansa hän on saanut suhteilla, jotka ovat muodostuneet, kun hän on ollut aiemmin saman alan töissä.
Työpaikkoja on oltava vähintään kaksi, jotta palkat riittävät elämiseen.
– Se on tyypillistä mun ikäisille. Työnantajat eivät juurikaan halua tarjota muita kuin nollasopimuksia tai parhaimmillaan 15-20 viikkotunnin sopimuksia.
Nollasopimuksessa työnantaja ei takaa yhtään työtuntia.
”Jos olet kaupan kassalla, olet duunari, vaikka opiskelisit samaan aikaan korkeakoulussa.”
Joskus työtuntien sumpliminen useamman työantajan välillä on hankalaa.
– Kyllä se tuottaa päänvaivaa. Onneksi työnantajani ovat olleet joustavia ja olen löytänyt hyvän järjestelmän, jossa eri työnantajien työt ovat eri päivinä. Mutta se on asia, joka aiheuttaa jatkuvaa päänvaivaa monille lähipiirissäni ja ylipäätään keikkatyöläisille.
Taloudellisesti on kuitenkin tiukkaa.
– Tilanteet vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon saan työtunteja. Asun kommuunissa, joten vuokra on kohtuullinen ja muut asumisen kulut pienemmät kuin yksin asuessa, hän sanoo.
– Ja kun mulle on jo kertynyt alalta useamman vuoden kokemusta ja laaja osaaminen, on palkkakin korkeampi kuin työehtosopimusten minimit.
Yleensä Uhtio työskentelee noin 30 tuntia viikossa.
– Se on ollut hyvä määrä nyt, kun teen aika paljon järjestöhommia, hän sanoo.
Uhtio on viime vuoden toiminut Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtajana.
Työmarkkinapolitiikkaa
Työmarkkinat ovatkin yksi Uhtion painopistealue, kun hän aloittaa Vasemmistonuorissa täyspäiväisesti.
– Ay-liike ja työmarkkinapolitiikkaa ovat yksi suurimmista mielenkiintoni kohteista, hän sanoo. Hän on itsekin ammattiliiton jäsen.
– Työ on kuitenkin asia, johon vasemmistolainen liike historiallisesti perustuu. Työntekijöiden oikeudet koskettavat oikeastaan jokaista, sillä edelleen suurin osa ihmisistä on työläisiä. Varsinkin nyt, kun työelämä on muuttunut radikaalisti, nämä asiat koskettavat myös nuoria vahvasti.
Hänen mielestään tämä unohtuu liian usein.
– Jos olet kaupan kassalla, olet duunari, vaikka opiskelisit samaan aikaan korkeakoulussa. Jos lasket palkkoja toimistossa, olet duunari. Jos hoidat työksesi sairaita, olet duunari.
Hän arvelee, että duunarin eli työntekijän käsitettä on ehkä haluttu tarkoituksella hämärtää.
– Jos et ajattele olevasi duunari, et koe asiaksesi olla mukana parantamassa työntekijöiden oikeuksia ja liittyä ammattiliittoon, hän päättelee.
– Sitten häviät itse ja me häviämme kollektiivisesti, kun kaikki eivät puhalla samaan hiileen. Tämä sitten pelaa työnantajan pussiin.
Vahvasti ilmaston puolesta
Toinen Uhtion painopiste on ilmasto ja ympäristö.
– Valitsin vasemmistoliiton ja Vasemmistonuoret nimenomaan siksi, että niissä yhdistyy parhaiten ihmisoikeudet, ympäristöoikeudet ja muunlajisten oikeudet. Se näkyy siinä, että meillä on paljon ihmisiä, jotka haluavat edistää ympäristöasioita.
Hän muistuttaa siitä, että ilmastokriisi on uhka koko olemassaololle maapallolla.
– Siitä ei puhuta tarpeeksi eikä sen eteen tehdä tarpeeksi, koska on koko ajan muita akuutteja kriisejä. Mutta ilmastokriisi on kuitenkin aikamme suurin uhka ihmiselämälle maapallolla.
Hän on tyytyväinen siihen, että Vasemmistonuorissa ilmastoasiat ovat laajan kiinnostuksen kohde ja monet haluavat toimia niiden eteen. Hän itse on Vasemmistonuorten vastuuhenkilö useamman järjestön yhteisessä kansalaisaloitteessa joka vaatii, että eduskunta ryhtyy toimiin luontokadon pysäyttämiseksi ja suomalaisen luonnon tilan parantamiseksi säätämällä sitovan ja ohjaavan luontolain.
Uhtio toteaa, että tieteellisen tiedon valossa näyttää itsestäänselvältä, ettei ilmastonmuutosta voida perua. kokonaan.
– Esimerkiksi monet lajit ovat jo kuolleet sukupuuttoon. Niitä ei voida palauttaa. Mutta jos meillä olisi intohimoisempia ilmastotoimia, pystyisimme jarruttamaan sitä ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta paremmin. Ehkä pystyisimme jopa peruuttamaan jo syntyneitä haittoja seuraavan sadan vuoden aikana.
Uhtio ihmettelee sitä, että ilmastonmuutoksen torjunta ei ole kaikkien puolueiden yhteinen vahva päämäärä.
– Sen pitäisi olla, koska olipa näkökulma mikä tahansa, vaikkapa pyrkimys talouskasvuun tai maahanmuuton estäminen, ilmastonmuutos on ratkaiseva asia. Talous ei voi kasvaa kuolleella planeetalla. Maahanmuutto vain kiihtyy kohti pohjoisia maita kuten Suomea, kun ilmastonmuutos etenee ja ilmastopakolaisuus lisääntyy.
– Toisille meistä luonto on itseisarvo, mutta sen suojeleminen on kannattavaa muidenkin tavoitteiden kannalta. En ymmärrä, että emme kaikki ole tästä poliittisesti samaa mieltä.
Toimintaa pieniin kaupunkeihin
Vuoden vaihteessa Uhtio alkaa johtaa Suomen suurinta poliittista nuorisojärjestöä. Jäseniä on noin 3400, mutta toimijoita on paljon vähemmän. Esimerkiksi puheenjohtajaäänestyksen äänestysprosentti oli vain noin kymmenen.
– Meidän jäsenyys on ilmainen, joten on paljon jäseniä, jotka eivät ole aktiivisesti mukana. He eivät ehkä tiedä kuka on paras vaihtoehto tai ajattelevat, että kaikki on hyviä, eivätkä sitten halua käyttää ääntää, Uhtio pohtii
”Lähes kaikki entiset vasemmistonuoret haikailevat aikaa Vasemmistonuorissa.”
Hän toteaa järjestössä haluttavan kehittää toimintamahdollisuuksia erityisesti pienillä paikkakunnilla.
– On harmi, että on jäseniä, jotka haluaisivat toimia, mutta eivät tiedä miten ja missä, hän toteaa ja tarjoaa aluksi avuksi paikallistoiminnan opasta, joka on ollut käytössä Etelä-Suomen Vasemmistonuorissa.
– Se on tosi hyvä, kun perustetaan vaikkapa uusia toimintaryhmiä tai järjestetään tapahtumia. Siitä voi suoraan lukea, miten tapahtuma järjestetään, miten Vasemmistonuorten rahoitus toimii, miten markkinoidaan, miten järjestetään tarjoiluja, mitä kaikkea pitää ylipäätään ottaa huomioon. Nämä on kirjattu niin selkeästi, että uusi toimijakin selviää. toiminnan järjestämisestä.
Vahvasti Vasemmistonuorissa
Uhtio on vasemmistoliiton jäsen ja oli ehdolla viime kevään kuntavaaleissa. Silti hän arvelee, että ei ole aktiivinen puolueessa vielä toviin.
– Lähes kaikki entiset vasemmistonuoret haikailevat aikaa Vasemmistonuorissa ja sanovat, että se oli ihanaa aikaa, olisipa puolueessa samanlaista. He myös kehottavat olemaan radikaaleja ja rohkeita. Joten olen tullut siihen tulokseen, että nyt on minun aikani toimia juuri Vasemmistonuorissa ja ottaa siitä kaikki irti.
– Tietysti Vasemmistonuorten tulee pitää ystävälliset välit vasemmistoliittoon, mutta kuitenkin nuorisojärjestön tärkein tehtävä on kirittää puoluetta silloin, kun emme ole samaa mieltä.. Meiltä on esimerkiksi aloitteita viikon kuluttua pidettävälle puoluekokoukselle.
uutiskirje 
