Tansanian Dar es Salaam on 5,8 miljoonan asukkaan nopeasti kasvava kaupunki, jonka asukkaista noin 70 prosenttia asuu epävirallisissa, usein tulvan valtaan joutuvissa siirtokunnissa. Nyt kaupunki aikoo ratkaista tulvaongelmat muuttamalla kaupungin halki virtaavan Msimbazijoen tulvimisalueen puistoksi.
Maailmanpankin rahoittama Msimbazin vesistöalueen kehitysprojekti maksaa 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2028.
Msimbazijoen alajuoksulla asuu hökkelikylissä 330 000 ihmistä, jotka kärsivät toistuvista tulvista.
– Projektin idea syntyi helmikuun 2018 tuhotulvien jälkeen, kertoo projektinjohtaja John Morton.
Tansanian silloinen varapresidentti (ja nykyinen presidentti) Samia Suluhu Hassan kutsui koolle kaikki asiaan liittyvät viranomaiset ja pyysi heitä keksimään ratkaisun Msimbazin tulvaongelmalle. Siitä syntyi Msimbazi-suunnitelma alueen kunnostamiseksi ja tulvien hallintaan saamiseksi.
Asukkaat siirretään
Jokea muun muassa ruopataan ja siihen rakennetaan pengerryksiä. Samalla alajuoksu muutetaan tarkoituksella tulvatasangoksi, johon vesi pääsee tulvimaan aiheuttamatta vahinkoja. Hankkeen kiistanalaisin osa on tulvatasangon tämänhetkisten vähävaraisten asukkaiden asuttaminen toisaalle.
Mortonin mielestä asiassa ei ole mitään kiisteltävää.
–On ilmeistä, etteivät ihmiset halua elää siellä. Heidän omaisuutensa vaurioituu eivätkä lapset pääse kouluun tulvien vuoksi.
Maailmanpankin mukaan noin 3 500 korkean riskin alueella elävälle perheelle on jo annettu 30 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria uudelleensijoittumiseen.
Alituisesta vaarasta kuivalle maalle
Teresia Katimba, 44, on yksi muuttaneista. Hän asui aiemmin Dar es Salaamin Jangwanin kaupunginosassa, jonka ahtaiden hökkeleiden ja mangroveryteikköjen läpi Msimbazijoki kiemurtelee. Siellä rankkasateet miltei rutiininomaisesti laukaisevat tulvia, joiden tieltä ihmisten täytyy siirtyä.
Harras katolinen neljän lapsen äiti muistaa, miten hän usein valvoi, hiveli rukousnauhaansa ja rukoili hiljaa yöllisen sateen rummuttaessa kattoa.
– Vietimme unettomia öitä. Istuimme valveilla ja odotimme veden nousevan. Lapset olivat kauhuissaan, mutta jotenkin me aina selvisimme.
Katimba oli oppinut tunnistamaan tulvan enteet. Hänen joen rannalla seisova talonsa oli alituisessa vaarassa. Viemärivesien, tyhjien muovipullojen ja jätteen sakeuttama tulvavesi tunkeutui toistuvasti oven lävitse, kasteli patjat ja pilasi maissijauhon, puuhiilet ja kuivatut sardiinit.
Katimba oli tietoinen vaarasta, mutta kuten monet naapurinsakin, hän pysyi aloillaan. Kunnes tulva vei mennessään kaiken. Vuonna 2024 hän otti vastaan korvauksen tulvavahingoista ja muutti 39 kilometrin päähän kuivaan, metsäiseen kaupunginosaan. Hän on rakentanut sinne vaatimattoman talon.
– Olemme oikein tyytyväisiä täällä. Täällä ei tarvitse huolehtia tulvavesistä, Katimba toteaa.
Kunnianhimoisin ilmastointerventio
Msimbazi-projektin toinen päätarkoitus on vihreän, elävän puiston luominen. Tulvatasangosta luodaan luonnollinen tulvavesien keräysalue, jonne vesi voi vaaratta levittäytyä ja josta se hiljalleen valuu pois aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja omaisuudelle.
Alueen mangrovemetsiä varjellaan ja laajennetaan. Tällä hetkellä mangrovet vielä kärsivät sedimentin kertymisestä ja jätteistä, mutta aikanaan ne toimivat paitsi suojamuurina, myös veden puhdistajina. Myös alueen muita osia aiotaan metsittää uudelleen.
Hankkeessa aiotaan lisäksi puhdistaa Msimbazijoki, joka on paikoitellen muuttunut kotitalousjätteistä ja teollisuuden jätevesistä muodostuneeksi myrkylliseksi puuroksi. Joen puhdistamiseen liittyy myös epävirallisten siirtokuntien häätäminen, sillä vailla viemäreitä elävät asukkaat laskevat jätteensä suoraan jokeen.
– Msimbazilaakson kehitysprojekti on kunnianhimoisin ilmastointerventio, johon Dar es Salaam on ryhtynyt. Tämä on käännekohta – mutta vain, jos toteutamme sen oikein, kaupunkikehitysasiantuntija Sylvia Macchi sanoo.
– Olemme Darissa ennenkin nähneet suurten suunnitelmien tulevan ja menevän. Toimeenpano on ratkaiseva, eivät lupaukset.
Kaupunki tarvitsee toivoa
Projekti tulee päätökseen vuonna 2028. Alueen ja koko Dar es Salaamin tulevaisuuden kannalta oleellista on, mitä sen jälkeen tapahtuu. Laaksolle kaavaillaan hallintoa, joka huolehtisi vedenjakaja-alueesta, puistosta ja kiinteistökaupasta. Kunnossapidon kustannukset saataisiin katettua maan myynnillä, välityspalkkioilla ja säännellyllä hiekan kaivulla.
Hallinto takaisi, että ympäristönsuojelulliset ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen hyödyt eivät katoa projektin päättymisen myötä.
Dar es Salaamille Msimbazin tulvatasangon muuttuminen kaupunkikeitaaksi on tärkeää symbolisesti, mutta myös strategisesti. Kaupunki ei tarvitse pelkästään suojaa tulvilta. Se tarvitsee toivoa.
– Tästä tulee kaupungille arvokasta omaisuutta. Dar es Salaamissa ei vielä ole samanlaista vihreää aluetta. Se tulee olemaan kaikille avoin, niin pieni- kuin suurituloisillekin. Siten se hyödyttää laajemmin koko yhteiskuntaa, John Morton sanoo.
Jos hanke onnistuu, siitä tulee malli ilmastokestävälle kaupunkisuunnittelulle kautta Afrikan. Siten Dar es Salaamin pahin haavoittuvuus saattaa muuttua sen arvokkaimmaksi omaisuudeksi.
uutiskirje 
