Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ui vastavirtaan ammattikoulutuksen pituuden suhteen. Hänestä valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän esitys ammatillisen koulutuksen muuttamisesta kolmivuotisesta kaksivuotiseksi on asia, jota ei kannata hylätä suoralta kädeltä.
– Kaksivuotisuutta ei tulekaan toteuttaa universaalina, kaikkia koskevana muutoksena eikä säästötavoitteen perusteella, mutta tutkimatta sitä ei kannattaisi hylätä, Harjuniemi sanoo.
Ehdotuksen on ehtinyt tyrmätä muiden muassa opetusministeri Li Andersson (vas.) ja Teollisuusliitto.
”Toiselta asteelta yliopistoon yltävä opintopolku on merkittävä mahdollisuus.”
Laatu takaisi motivaation
Harjuniemi muistuttaa siitä, että esimerkiksi rakennusalan osalta toisen asteen ammatillinen koulutus on edelleen käymistilassa, joka alkoi jo Sipilän hallituksen massiivisesta koulutusbudjetin leikkauksesta. Sen jälkeen koulutukseen on palautettu rahaa, mutta liian monet opiskelijat keskeyttävät edelleen opintonsa.
Koulupäivät ja -viikot ovat rikkonaisia ja poissaolot yleisiä, mikä entisestään heikentää opiskelumotivaatiota. Yrityksistä tulevan palautteen perusteella valmistuvilla opiskelijoilla on puutteita jopa perustason ammatillisissa taidoissa.
– Jos sama raha käytettäisiin laadukkaampaan ja tiiviimpään opetukseen kaksivuotisessa koulutuksessa, säilyisi opiskelijoiden motivaatio paremmin, keskeyttämiset vähenisivät ja myös oppiminen paranisi, Harjuniemi uskoo.
– Säästöä puolestaan syntyisi siitä, kun koulusta siirryttäisiin työelämään vuotta aiemmin.
Vaihtoehtoja löytyy
Rakennusliitto muistuttaa tiedotteessaan tiistaina myös siitä, että kaksi- tai kolmivuotiselle koulutukselle löytyy vaihtoehtoja.
– Rakennusalalla kokeiltu 2+1-malli on osoittautunut hyväksi. Siinä käydään reippaasti kaksivuotiset opinnot ja mennään vuodeksi yritykseen oppisopimukseen, Harjuniemi sanoo.
Hän huomauttaa, että toiselta asteelta yliopistoon yltävä opintopolku on merkittävä mahdollisuus nykyisessä muuttuvassa opintoympäristössä ja työelämässä. Toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuus jatko-opintoihin olisikin turvattava myös kaksivuotisen koulutuksen yhteydessä. Tämä on mahdollista rakentamalla opintosiltoja koulutusten välille tai sisällyttämällä toisen asteen opetukseen vapaaehtoinen mahdollisuus yleissivistävien opintojen suorittamiseen.
– Itse asiassa monissa ammattikorkeakouluissa on jo olemassa siltaopintoja helpottamaan ylemmälle opintoasteelle siirtymistä, Harjuniemi muistuttaa.
Hänestä koulutuskeskustelussa pitäisi vähintäänkin laajentaa keskustelijoiden piiriä ottamalla mukaan kaikki asianosaiset.
– Keskustelussa ovat tähän mennessä olleet äänessä ainakin opettajien edustajat, ammattiliitot, tutkijat ja poliitikot. Olisi reilua kuulla myös ammatillisten aineiden opiskelijoiden mielipide heitä itseään koskevassa asiassa. Myös yrityksillä on kokemusperäistä tietoa toisen asteen koulutuksen tuloksista.
uutiskirje 
