Palvelualojen ammattiliitto PAM ennustaa vaikeita aikoja pienipalkkaisille.
– Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, monen palvelualan työntekijän on entistä vaikeampi tulla työllään toimeen. Verotus ei kevene, pätkätöiden tekemisestä rangaistaan ja kokoaikatyötä ei palvelualojen kaikille työntekijöille ole tarjolla, liiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoi Suomi-Areenan Työllä piti tulla toimeen, mutta miten kävi – tilaisuuden keskustelussa Porissa torstaina.
Leikkauksia ja verokevennyksiä
Rönni-Sällisen mukaan palvelualojen työntekijöiden toimeentulo on niukkaa eivätkä läheskään kaikki tule toimeen pelkästään työstään saamilla ansioilla.
– Pääministeri Petteri Orpo sanoi viime viikolla eduskunnassa, että Suomen pitää olla maa, jossa työikäiset ja -kykyiset ovat töissä ja jossa työn vastaanottamisen pitää kannattaa ja työn tekemisen palkita, hän muistutti.
– En ole asiasta eri mieltä, mutta hallituksen suunnittelemat toimet eivät valitettavasti tätä tavoitetta edistä.
Hallitus suunnittelee noin 4,5 miljardin euron leikkauksia valtion menoja. Ansiotuloverotusta se kuitenkin aikoo keventää noin 405 miljoonalla eurolla. Veropolitiikallaan hallitus kertoo tavoittelevansa kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallitus myös kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Tuloverokevennykset hallitus lupaa painottavansa pieni- ja keskituloisiin.
– Suurin kevennys kuitenkin päätettiin jo ohjelmassa. Se menee yli 90 000 euroa vuodessa tienaaville, jotka maksavat nyt korkeinta ansiotuloveroprosenttia, Rönni-Sällinen huomauttaa.
Varakkaille hyvä kevennys
Jatkossa korkeinta prosenttia aletaan periä vasta yli 150 000 euroa vuodessa tienaavilta. Heille veronkevennys on yli 1 000 euroa vuodessa. Veronmaksajien keskusliiton arvion mukaan keskituloisen, 45 000 euroa ansaitsevan palkansaajan kevennys olisi noin 150 euroa vuodessa. PAMin jäsenten vuositulot olivat keskimäärin 27 025 euroa. Alle 15 000 euroa vuodessa ansaitseva ei hyödy tuloverokevennyksestä, koska hän ei maksa tuloveroa.
– Kaikkien maksettavaksi tulee kuitenkin hallituksen tekemä arvonlisäverojen korotus lääkkeistä, liikuntapalveluista, kulttuuri- ja urheilutapahtumista nykyisestä 10 prosentista 14 prosenttiin. Pienituloiselle tasavero puree kovemmin kuin suurituloiselle. On eri asia ostaa lääkkeitä 2 000 euron kuin 10 000 euron kuukausituloilla, Rönni-Sällinen toteaa.
Työn vastaanottaminen vaikeutuu
– Verotuksen keventämisellä ei palvelualojen työntekijää kannusteta työhön eikä hänen ostovoimaansa kohenneta. Valitettavasti niin ei tehdä sosiaaliturvankaan puolella. Hallitus tekee työn vastaanottamisesta entistä vaikeampaa, Rönni-Sällinen totesi.
PAMin jäsenistä 40 prosenttia oli viime syksynä jäsenkyselyn mukaan osa-aikatyössä. Palvelualojen työttömyyskassasta tukea saaneista puolet (49 prosenttia) teki töitä – osa-aikaisia sellaisia, ja sai soviteltua päivärahaa. PAMin jäsenistä 10 prosenttia sai vuosien 2020-2021 aikana toimeentulotukea ja 20 prosenttia asumistukea.
Toimeentuloaan parantaakseen työntekijä voi tehdä lisää työtunteja, jos niitä on tarjolla. Hallitus on kuitenkin poistamassa työttömyysturvasta ja asumistuesta 300 euron suojaosat. Poiston myötä lisätyön vastaanottaminen leikkaa välittömästi työttömyysturvaa ja asumistukea. Lisäksi tukien saantiin tulee katkoja.
Hallitus on myös porrastamassa työttömyysturvaa ja vaikeuttamassa sen piiriin pääsyä työssäoloehdon pidennyksellä. Porrastamisessa työttömyysturva pienenisi kahden kuukauden ja uudelleen kahdeksan kuukauden jälkeen. Käytännössä monen pienipalkkaisten ansio-osa sulaisi porrastuksessa pois.
– Käytännössä ansioturvan kesto lyhenisi. Kun vielä työssäoloehto pitenee, osa-aikatyöntekijän on vaikeampi päästä uudestaan ansioturvan piiriin, puheenjohtaja arvioi.
– Uuden ammatin hankkiminen voisi tietenkin olla myös tie työhön, jonka palkka riittäisi elämiseen. Senkin tien hallitus tukkii, kun se lopettaa aikuiskoulutustuen.
uutiskirje 