Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat antaneet yhteisen lausunnon, joka koskee työrauhalainsäädännön uudistusta. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta. Hallitusohjelmassa on useita suunnitelmia, joilla lakkoon menemisestä tehtäisiin vaikeampaa.
Keskusjärjestöjen lausunnossa toistuu aiempi näkemys siitä, että lainsäädännön valmistelu on puutteellista, eikä kyse ole huolellisesta kolmikantaisesta valmistelusta.
– Esitettävä lainsäädäntö on tehty horjuttamaan työmarkkinoiden tasapainoa ja lisäämään työnantajien yksipuolista sanelua. Esitys ei paranna työrauhaa, eivätkä järjestöt hyväksy muutoksia, järjestöt lausuvat tiedotteessaan.
”Poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittaminen rajoittaa samalla työntekijöiden sanan- ja mielipiteenvapautta”
Työtaisteluoikeus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten takaama perus- ja ihmisoikeus, jonka rajoittamiselle on tiukat kriteerit. Aitoa tarvetta rajoituksille ei SAK:n, STTK:n ja Akavan mielestä ole – eikä siten perusoikeusrajoituksilta edellytettäviä välttämättömiä syitäkään.
Perusoikeuksiin puuttumista
Keskusjärjestöjen mukaan hallitus ja työnantajat kyseenalaistavat esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten sitovuuden ja väittävät, että esitetyt muutokset eivät puutu työtaisteluoikeuden keskeiseen sisältöön.
– Poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittaminen rajoittaa samalla työntekijöiden sanan- ja mielipiteenvapautta, järjestöt sanovat.
– Näin puututaan perusoikeuksiin. Tukityötaistelujen rajoittaminen puolestaan vaikuttaa työtaistelun vaikuttavuuteen ja sen myötä pääriidan työntekijäpuolen oikeuteen vaikuttaa työehtoihinsa, järjestöt korostavat.
Ilmoitusvelvollisuuden ulottaminen poliittisiin työtaistelutoimiin sekä tukityötaisteluihin hidastaa niiden järjestämistä ja voi pidentää työriidan ratkaisua. Poliittisten työnseisausten rajoittaminen 24 tuntiin johtaa siihen, että lievempiä keinoja ei kannata käyttää, jos työntekijä siten menettää oikeutensa jatkossa osoittaa mieltä työ- ja sosiaalilainsäädännön heikennyksiä vastaan.
Työtaisteluiden seuraamusten osalta lakimuutokset rikkovat voimassa olevan, työehtosopimuslaissa säädetyn järjestelmän kokonaisuuden ja lisäävät epätasapainoa työmarkkinaosapuolten välillä. Esimerkiksi hyvityssakkoja korotetaan roimasti, mutta työnantajien työehtosopimuksen rikkomista koskevia seuraamuksia ei koroteta. Yksittäisen työntekijän saattaminen vastuuseen työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta on järjestöjen mielestä täysin kohtuutonta.
– Vastuun mahdollisista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimista on jatkossakin kohdistuttava vain järjestöihin, SAK, Akava ja STTK edellyttävät.
Myös lakiesityksen vaikutukset on järjestöjen mukaan arvioitu puutteellisesti.
SAK, Akava ja STTK korostavat, että lakko-oikeutta rajoittamalla työrauha ei edisty.
– Muissa Pohjoismaissa työmarkkinajärjestelmän perusrakenteesta vallitsee yhteinen näkemys, jota tuetaan lainsäädännöllä ja instituutioiden yhteistyöllä, järjestöt toteavat.
– Työmarkkinoiden sääntely pyrkii tasapainoon ja pitkäjänteisyyteen. Yritysten ja työntekijöiden näkökulmasta polarisoitunut ja poliittisten suhdanteiden mukaan toimiva työmarkkina luo epävarmuutta. Puuttumalla työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin Suomessa näin rajusti tiedossa on enemmän turbulenssia kuin työrauhaa, järjestöjen yhteisessä tiedotteessa sanotaan.
uutiskirje 
