Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Timo Furuholm (vas.) kummeksuu liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) asennoitumista pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen rahoitukseen. Ranne totesi eduskunnan budjettikäsittelyssä keskiviikkona, että valtion tukea joukkoliikenteelle tulisi entisestään vähentää.
Ministerin mukaan joukkoliikenteen valtiolta saama summa on melkoinen ja sitä pitäisi hänen mukaansa ”tietenkin” vähentää.
– Kommentit tuntuvat todellisuudesta irrallisilta liikenteen isossa kuvassa. Hallitus leikkaa jo nyt kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä, Furuholm sanoo.
”Ministerin ylimielisyys ja halveksunta kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä kohtaan on käsittämätöntä.”
Hän muistuttaa siitä, että kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kuntien joukkoliikennehankkeiden tukemiseen on ensi vuodelle varattu yhteensä 3 miljoonaa euroa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan lähes 3,6 miljardin budjetista.
Furuholm pitää joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn saamaan summaa pienenä.
Furuholm muistuttaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämisen merkityksestä niin ilmastotavoitteiden, yhteiskunnallisen tasa-arvon kuin terveyden edistämisen kannalta.
– Ministerin ylimielisyys ja halveksunta kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä kohtaan on käsittämätöntä. Panostukset joukkoliikenteeseen ovat suoraan yhteydessä liikenneköyhyyteen,, hän sanoo.
– Pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen on elintärkeää ilmastopäästöjen vähentämiseksi, ja samaan aikaan liikkumattomuus maksaa Suomelle vähintään tuhatkertaisesti sen, mitä hallitus aikoo panostaa kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen yhteensä.
Furuholm viittaa esimerkiksi UKK-instituutin laskelmiin, joiden mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain vähintään kolmen miljardin kustannukset.
Liikenneköyhyys puolestaan tarkoittaa, että ihmisellä ei ole mahdollisuutta liikkua kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa niihin paikkoihin, joissa päivittäisiä tarpeita on mahdollista tyydyttää. Tällöin liikkumisen tarpeet eivät täyty.
Furuholm tähdentää sitä, että pienituloisilla kotitalouksilla on harvemmin auto ja ne kärsivät suhteessa enemmän liikenteen kallistumisesta esimerkiksi lipunhintojen nostopaineiden myötä. Myös hallituksen kaavailema arvonlisäveron nosto uhkaa entisestään kallistaa joukkoliikennelippujen hintoja.
uutiskirje 