Rakentajilla on edessään hyinen talvi, ennusti Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen KU:n haastattelussa tammikuussa.
Palosella oli syytä huoleen. Rakennusalan tilanne näyttää edelleen synkältä, vaikka talvi on pian taittumassa jo kevääksi. Valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä julkaisi helmikuussa raportin, jonka mukaan rakentamisen elpymiseen on vielä pitkä matka. Asuntoaloitusten ennakoidaan ylitarjonnan takia edelleen vähenevän ainakin alkuvuoden 2024.
Poikkeuksellisen syvä kuoppa
Kuinka synkkää rakennusalalla todellisuudessa on? Rakennusliitto julkaisi tällä viikolla kuusi väitettä alan ahdingosta ja otti niihin kantaa.
Ensimmäinen väite on, että rakennusalan kuoppa on poikkeuksellisen syvä. Tämä pitää Rakennusliiton mukaan paikkansa.
”Rakennusala on luontaisesti herkkä suhdanteille. Välillä rakennetaan paljon ja välillä on hiljaisempaa. Suomessa rakentaminen on kuitenkin nyt tilanteessa, jollaista ei ole nähty sota-ajan pulavuosien jälkeen”, Rakennusliitto kertoo.
Liiton mukaan epänormaali tilanne on aiheuttanut jo satoja hyvin asiansa hoitaneiden, vakiintuneiden rakennusalan yritysten konkursseja.
Toisen väitteen mukaan ”markkinat kyllä alkavat rakentaa, kun kysyntää on”. Tämäkin pitää Rakennusliiton mukaan paikkansa, mutta kun markkina toipuu, voi silloin olla jo pula rakentajista. Neljäsosa Rakennusliiton jäsenistä on jo nyt työttömänä tai lomautettuna.
Liiton ulkopuolisella työvoimalla tilanne on todennäköisesti paljon pahempi, liitto uumoilee.
”Nämä rakentajat eivät jää loputtomiin kortistoon odottelemaan, vaan vaihtavat alaa”, Rakennusliitto toteaa.
Kun markkina toipuu, voi silloin olla jo pula rakentajista.
Kannattaako tukea?
Rakennusliitto ottaa kantaa myös väitteeseen siitä, kannattaako rakentamista tukea, kun asunnot eivät mene kaupaksi. Tämä on Rakennusliiton mukaan väärin.
Rakennusalan yrityksiä edustava Rakennusteollisuus RT on arvioinut, että vuoteen 2040 mennessä kasvukeskuksiin tarvitaan 600 000 uutta asuntoa.
”Uudesta kerrostalon aloituksesta menee vähintään vuosi ennen kuin talo on muuttovalmis”, Rakennusliitto muistuttaa. Suhdanteen elpyessä tai korkojen laskiessa asuntokauppa voi liiton mukaan piristyä nopeastikin.
Jos rakentaminen hyytyy, käsillä on liiton mukaan nopeasti asuntopula. Kevään 2024 uusien myymättömien uusien asuntojen varanto on vain 4 500 – 5 000, joka vastaa enintään puolen vuoden kysyntää.
Rakennusliitto huomauttaa myös, että vuokra-asunnot ovat keskenään hyvin erilaisia ja eri hintaisia. Vapaarahoitteiset kohteet ovat edelleen saavuttamattomissa esimerkiksi matalapalkkaisten alojen työntekijöille. Tämän vuoksi sosiaalista asuntotuotantoa tarvitaan edelleen, vaikka suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, on vuokra-asuntoja tyhjillään.
”On kohtuutonta, jos työntekijät eivät voi asua normaalin työmatkan päässä työpaikastaan vuokratason takia”, Rakennusliitosta todetaan.
Ilman pienipalkkaisten työpanosta kasvukeskuksissa eläminen muuttuu mahdottomaksi myös suurituloisille. Työssäkäyvien asumistuen leikkaukset lisäävät tarvetta kohtuuhintaiselle asumiselle.
Tekijöitä löytyy aina – vai löytyykö?
Rakennusliitosta ehdotetaan, että esimerkiksi energiaremontteja kannattaisi tukea nyt reippaasti. Rakennusalalla voi nimittäin tehdä muutakin kuin uudisrakentamista.
”Energian hinta on noussut ja paras keino suojautua energian hintapiikeiltä on vähentää energiantarvetta. Lisäksi kasvukeskusten tyhjilleen jääneitä toimistotiloja kannattaisi muuttaa asuinkäyttöön. Rakennusalan lama on hyvä aika myös julkisten rakennusten ja väyläverkoston korjausvelan umpeen kuromiseen”, liitosta kerrotaan.
”Kyllä rakennusalalle aina tekijöitä löytyy”-väite on Rakennusliiton mukaan väärin.
”Ammattitaitoisesta työvoimasta on jo nyt pulaa ympäri Suomea. Nuoret rakentajat eivät jää alalle, koska eivät saa vakituista työpaikkaa. Ilman säännöllisiä ansioita ja turvattua toimeentuloa ei osteta asuntoa eikä perusteta perhettä”, liitto toteaa.
Hätäisesti työvoimapulaa palkkaamaan haalittavien heikko osaaminen ja kokemattomuus näkyy Rakennusliiton mukaan rakentamisen heikkona laatuna, rakennusvirheinä ja kasvavina kustannuksina.
lehti 