Vuoden 2023 tammikuussa aloittaneet hyvinvointialueet tekivät viime vuonna alijäämää noin 1,35 miljardia euroa. Asia käy ilmi hyvinvointialueiden Valtiokonttorille toimittamista tilinpäätösarvioista. Alijäämien määrä on kasvanut viime syksystä; vielä tuolloin niiden arvioitiin olevan 1,2 miljardia euroa.
Alijäämää tekivät kaikki hyvinvointialueet, poislukien Helsingin kaupunki, joka teki 29 miljoonaa euroa ylijäämää.
Samaan aikaan sote-palveluiden saatavuus on heikentynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) joulukuussa julkaistun Terve Suomi -väestötutkimuksen tulokset osoittavat, että sote-palveluiden saatavuus on heikentynyt vuoteen 2020 verrattuna.
Kaksi syytä
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi KU:lle, että hyvinvointialueiden talousvaikeuksiin on kaksi pääasiallista syytä.
Ensimmäinen on hänen mukaansa se, että suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä oli rankasti alijäämäinen jo ennen sote-uudistusta.
– Alijäämät eivät ole syntyneet tyhjästä uudistuksen myötä, vaan ne ovat näkyneet aikaisemmin kuntatalouksien alijääminä, Andersson muistuttaa.
Toinen syy ahdinkoon on se, että hyvinvointialueiden kustannukset ovat nousseet ennakoitua nopeammin. Kustannusten nousu johtuu monista tekijöistä, kuten viime vuonna sovitusta sote-alan palkkaratkaisusta, korkeasta inflaatiosta ja vuokratyövoiman käytön kasvusta. Keikkalääkärien käyttö on näkynyt hyvinvointialueilla ulkoisten ostojen lisääntymisenä ja hintojen nousuna.
– Ennen sote-uudistusta kunnat olivat porskuttaneet merkittävillä alijäämillä ilman, että ne olisivat aiheuttaneet samanlaista kriisiä ja hätiköityjä leikkauslistoja, kuin mitä nyt hyvinvointialueet tekevät.
Valtiojohtoinen ja valtion rahoittama malli
Vasemmistoliitto oli mukana edellisessä hallituksessa, jonka johdolla nykyiset hyvinvointialueet perustettiin sote-uudistuksessa.
Keskeinen virhe, joka Li Anderssonin mukaan tehtiin edellisen hallituksen toimesta, oli se, että hyvinvointialueilta puuttuvat samat taloudenpidon työkalut ja sama itsehallinto, joka kunnilla on. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueet eivät voi rahoittaa itse toimintaansa, vaan ne ovat täysin riippuvaisia valtion rahoituksesta.
”Verotusoikeus olisi ratkaissut suurimman osan hyvinvointialueiden rahoitusongelmista.”
– Kun hyvinvointialueilta puuttuu verotusoikeus eivätkä ne pysty oma-aloitteisesti ottamaan pitkäaikaista lainaa investointeihin, on niillä sen seurauksena kuntia tiukempi alijäämien kattamisvelvoite, Andersson huomauttaa.
Vasemmistoliitto kannatti aikanaan Rinteen ja Marinin hallituksissa verotusoikeutta hyvinvointialueille. Tuolloin hallituksen pääpuolueet SDP ja keskusta yhdessä torppasivat sen.
– Verotusoikeus olisi ratkaissut suurimman osan hyvinvointialueiden itsehallintoon liittyvistä ongelmista, Andersson sanoo.
– Koska sote-järjestelmämme on ripustettu tähän ei-kovin-itsehallinnolliseen, vaan nimenomaan valtion ohjaukseen perustuvassaan rakenteeseen, silloin valtion vastuu hyvinvointialueiden rahoituksesta korostuu, Andersson toteaa.
Ne puolueet, jotka nyt ovat hallituksessa, ovat myös niitä, jotka aikanaan eniten vastustivat hyvinvointialueiden verotusoikeutta. Se alleviivaa Li Anderssonin mukaan hallituksen vastuuta tästä kokonaisuudesta.
– Hyvinvointialueiden taloustilanne on hyvin vaikea, ja juuri siksi katseiden pitäisi nyt kohdistua maan hallitukseen ja hallituspuolueisiin. He ovat vastuussa, heillä on parhaat mahdollisuudet toimia. On aivan pöyristyttävää, että eduskuntavaaleista on pian vuosi, eikä hallitus ole tehnyt yhtäkään toimenpidettä hyvinvointialueiden tilanteen helpottamiseksi.
Helmikuun puolessavälissä valmistui sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän selvitys, jonka tehtävänä oli löytää keinoja esimerkiksi vuokratyövoiman kustannusten nousulle.
– Nyt pitäisi kuitenkin myös tehdä asioita. Nyt ei riitä enää se, että hallitus vastaa kaikkiin kysymyksiin toteamalla, että heillä on työryhmä istumassa ja selvittämässä tätä asiaa. Nyt on oltava konkretiaa pöydällä, Li Andersson jyrähtää.
Tilanne vielä korjattavissa
Suurin yksittäinen virhe sote-uudistuksessa oli Li Anderssonin mukaan se, että se tehtiin kymmenen vuotta liian myöhään.
– Viime hallituksen kaudella tehdyistä virheistä taas suurin oli se, ettei verotusoikeutta säädetty, Andersson toteaa.
Tilanne on kuitenkin vielä korjattavissa. Li Andersson muistuttaa, että jo syksyllä 2023 vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti toimenpiteitä, joihin hallituksen pitäisi ryhtyä sote-palveluiden rahoituksen korjaamiseksi.
– Esitimme muun muassa hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoitteen pidentämistä vähintään neljään vuoteen, Andersson sanoo.
Lisäksi vasemmistoliitto on puhunut hyvinvointialueiden veroitusoikeuden puolesta ja niiden suorasta lisärahoittamisesta.
– Sillä estettäisiin peruuttamattomien leikkausten tekeminen peruspalveluiden puolelle. Kyllä näitä mahdollisia ratkaisuja on lukuisia, vasemmistoliiton puheenjohtaja toteaa.
uutiskirje 