Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maaliskuussa alkaneet muutosneuvottelut ovat päättyneet erimielisinä. THL on ilmoittanut, että se irtisanoo 93 työntekijää. Eläkkeelle jäämisten, määräaikaisuuksien lopettamisten ja liikkeenluovutusten vuoksi laitos vähentää yhteensä 206 henkilöä ja noin 182 henkilötyövuotta. Vähennykset ovat kaikkiaan yli 15 prosenttia THL:n nykyisestä henkilöstöstä.
Määräaikaisuuksiin on laskettu tehtävät, joiden vähentäminen liittyy selkeästi jonkun toiminnon lopettamiseen tai joiden vähentäminen säästää valtion budjettirahaa.
THL on aiemmin kertonut, että sen sopeutustarve on noin 12 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että valtion talousarviorahoitus laskee voimakkaasi ja samaan aikaan laitokselle on osoitettu uusia tehtäviä, joihin liittyy toiminnan uudelleenjärjestelyjä.
Muukin rahoitus vähenee samalla
JUKOn pääluottamusmies, tutkimusprofessori Timo Sinervo kertoo, että lisäksi päättyy suuri määrä määräaikaisuuksia, kun ulkopuolisella rahoituksella toteutettuja hankkeita loppuu.
– Vähennykset todennäköisesti kertautuvat tulevina vuosina, kun ulkopuolisen rahoituksen saaminen vähenee. Onkin todennäköistä, että esimerkiksi EU-rahoitusta jää tulematta Suomeen, hän sanoo.
Sinervo huomauttaa, että kun yksi rahoitusta hakeva työntekijä irtisanotaan, rahaa jää saamatta usean työntekijän palkkaamiseen.
”THL etääntyy kentällä tehtävästä työstä.”
Lisäksi THL muutti organisaatiotaan muutosneuvottelujen yhteydessä. Toimintoja siirrettiin paikkakunnalta toiselle ja esimerkiksi kansantautien tutkimus siirtyy suurelta osin eri yliopistoille. Useita yksiöitä järjesteltiin uudelleen tai lopetettiin kokonaan.
JUKO painottaa sitä, että toiminnoista monet ovat sellaisia, joissa THL:n asiantuntijat ja tutkijat ovat edustaneet Suomea EU:ssa ja globaalisti. He ovat myös tuoneet Suomeen ulkomaista tutkimusyhteistyötä, lääketieteellistä osaamista ja miljoonien rahoituksen.
Eikö pandemiasta opittu mitään?
Varapääluottamusmies, tutkimusprofessori Markus Perola huomauttaa, että strategisin perustein on päätetty lopettaa myös joitain lähes kokonaan ulkopuolisella rahoituksella toimivia tutkimusaloja.
– Näiden toimintojen lopettaminen ei tuo juurikaan säästöjä. Leikkausten taustalla on strateginen päätös tehtävistä, joita THL:n nykyjohdon mielestä ei pitäisi tehdä enää THL:ssä, hän sanoo.
– Valitettavaa on, että esimerkiksi kansantautien ja muistisairauksien tutkimuksen vähentämisestä ja genetiikan tutkimuksen lopettamisesta on päätetty ilman varsinaista aitoa keskustelua niiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa, joita asia koskee.
Perola painottaa, että leikkaukset jo koronapandemian aikana äärimmilleen venyneen infektiopuolen asiantuntija- ja tutkimustoiminta pakottavat miettimään, eikö pandemiasta opittu mitään.
Luottamusmiehillä ja henkilöstöllä onkin nyt pelko THL:n asiantuntemuksen ja toimintavalmiuksien ohenemisesta muun muassa kriisitilanteissa.
– Esimerkiksi biomarkkerilaboratorion lopettaminen tarkoittaa, että pitkät aikasarjat väestön terveydestä ja ravitsemuksesta katkeavat ja päätökset joudutaan tekemään epävarman tiedon pohjalta. Samoin kun vähennetään eri sosiaali- ja terveydenhuollon sektorien asiantuntijatyötä, THL etääntyy kentällä tehtävästä työstä, Sinervo sanoo.
Hän muistuttaa siitä, että THL:n koko olemassaolon ajan rahoitus on sahannut edestakaisin.
– Ensin saamme lisärahoitusta johonkin, sitten tehtävät säilyvät ilman rahoitusta ja joudumme muutosneuvotteluihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan THL:n tehtävät perustuvat lakiin, mutta sille osoitetut määrärahat ovat olleet useita vuosia epätasapainossa. 2000-luvulla THL on irtisanonut tuotannollis-taloudellisen perustein jo noin 400 työntekijää.
uutiskirje 