Vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela pitää arveluttavana sitä, että pääministeri Petteri Orpon johtama oikeistohallitus leikkaa taiteen ja kulttuurin saralta.
– Taiteen vapaus vahvistaa demokratiaa. Siihen on panostettava, ei pihistettävä, Koskela sanoo ja toteaa, että vasemmistolaisen kulttuuripolitiikan ytimessä on kulttuurin saavutettavuus ja saatavuuden vahvistaminen.
– Tämä tarkoittaa sitä, että sosioekonominen asema ei estä esimerkiksi keikoille, teatteriin ja konsertteihin osallistumista, ja että taidetta ja kulttuuria on saatavilla kaikkialla Suomessa, hän sanoo.
”Vapaa taide vahvistaa yhteiskunnan itseymmärrystä.”
– Myös tekijyyden täytyy olla mahdollista kaiken ikäisille ihmisille taustasta ja varallisuudesta riippumatta.
Päämääränä perustulo
Koskela toteaa hallituksen heikentäneen sosiaaliturvaa monella eri tavalla ja myös tämä on hänen mielestään kulttuuripoliittinen kysymys. Hallitus leikkaa sosiaaliturvaa tavalla, joka iskee erityisesti freelancereihin, mutta myös lyhyissä työsuhteissa oleviin luovien alojen tekijöihin.
– Yhteiskuntamme ei edelleenkään onnistu tunnistamaan taidetta ja kulttuuria työnä. Myös ymmärrys freelancereiden ja itsensätyöllistäjien työn moninaisuudesta ja turvaverkkojen puutteesta on vajavaista, hän sanoo.
Hänen mielestään taiteilijoiden pitäisi pystyä paremmin yhdistämään apurahatyöskentely, palkkatyö ja keikkatyöt. Apurahojen määrää tulisi lisätä ja tasoa nostaa, ja sosiaaliturvaa yhtenäistää päämääränä perustulo.
Eri todellisuuksissa
Koskela painottaa sitä, että jos taide- ja kulttuuripolitiikkaa haluaa kehittää pitkällä aikavälillä, ei voi samalla leikata kulttuurista. Hän huomauttaa hallituksen kuitenkin leikkaavan, mikä hänen mukaansa nakertaa syksyllä hallitukselta eduskuntaan tulevan kulttuuripoliittisen selonteon uskottavuutta.
Koskela arvioi nyt olevan käymässä niin, että politiikan realismi elää eri todellisuudessa kuin kulttuuripoliittinen selonteko.
– Myös korona-ajasta edelleen toipuvan taide- ja kulttuurikentän rahoitus on turvattava. Ilman tätä se ei säily monipuolisena, eikä kentällä ole tilaa uusille avauksille ja kokeiluille. Vakiintuneiden instituutioiden lisäksi taiteen vapaalle kentälle täytyy antaa sille kuuluva arvo sekä tilaa toteuttaa monipuolisia ja myös kokeilevia projekteja, hän sanoo.
– Kunnianhimoinen ja vapaa taide vahvistaa yhteiskunnan itseymmärrystä, sivistystä ja demokratiaa. Kaikki tämä toteutuu sitä paremmin, mitä monipuolisempaa taidetta ja kulttuuria tehdään. Valtion rooli on olla mahdollistaja, ei ideoiden torppaaja.
Koskela osallistui tällä viikolla kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun. Aiheena oli kulttuuripoliittinen selonteko, jonka Orpon hallitus on luvannut tehdä. Selonteon tarkoituksena on luoda askelmerkit siitä, kuinka Suomessa kehitetään taide- ja kulttuuripolitiikkaa pitkällä aikavälillä.
lehti 