Maailman lähes 280 jäätiköstä moni ei selviydy ensi vuosisadalle, arvioidaan YK:n julkaisemassa Mountains and glaciers: Water towers -raportissa.
Vuodesta 2022 vuoteen 2024 jäätiköt menettivät massastaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Maailman makeavesivarannoista jäätiköiden osuus on 70 prosenttia. Himalajan kaltaiset korkeat vuoristot nähdään vesitorneina.
Jäätiköiden katoaminen uhkaa vuoristojen alarinteillä elävien ihmisten vesihuoltoa. Sadat miljoonat ihmiset ovat kuumina ja kuivina aikoina täysin riippuvaisia sulamisvesistä. Myös tulvat ja mutavyöryt yleistyvät jäätiköiden sulaessa.
– Jäätiköiden suojelussa ei ole kyse vain ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta välttämättömyydestä. Kyse on selviytymisestä, Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Celeste Saulo toteaa.
Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköt ovat menettäneet yli 9 000 miljardia tonnia jäätä sitten vuoden 1975. Se vastaa pinta-alaltaan Saksan kokoista, kahdenkymmenenviiden metrin paksuista jäälauttaa.
Jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee
Jäätiköiden sulaminen on tällä hetkellä toiseksi suurin merenpinnan nousuun vaikuttava tekijä. Suurin on valtamerien lämpeneminen.
Kahdessa vuosikymmenessä maailman jäätiköiden massan arvioidaan vähentyneen 6 542 miljardia tonnia. Sulamisvettä olisi riittänyt maailman väestölle nykykulutuksella – kolme litraa päivässä henkilöä kohden – kolmekymmentä vuotta.
Parin viime vuosikymmenen mittaan jäätiköiden sulamisen vaikutus merenpinnan nousuun on ollut 18 millimetriä.
– Se ei ehkä kuulosta pahalta, mutta sillä on suuri vaikutus. Jokainen millimetrin nousu merenpinnassa altistaa joka vuosi kaksi-kolmesataa tuhatta ihmistä tulville, WMO:n johtaja Michael Zemp sanoo.
Vuoristoyhteisöjen lisärasite
Vuoristojen vesilähteet ovat sulamassa silmiemme edessä YK:n vesiraportti varoittaa. Raportissa vahvistetaan, että yksi maailman korkeimmista ja laajimmista jäätiköistä Hindu Kush Himalaja on myös yksi haavoittuvimmista.
Raportti varoittaa, että vesien niukkenevat virtaamat ja yleistyvät kuivuudet vaarantavat ruuantuotannon, veden- ja energiansaannin sekä ihmisten toimeentulon alueella. Myös ekosysteemi kärsii. Riskeistä mainitaan myös hallitsematon muuttoliike ja konfliktit.
Lähes neljäsosa Hindu Kushin suurten jokien vuosittaisesta virtaamasta tulee sulavasta lumesta.
– Lumisateiden vähentyminen on erityisen hälyttävää sekä vuoristossa että jokien alajuoksulla asuville, jotka ovat suoraan riippuvaisia lumen sulamisvedestä, toteaa International Centre for Integrated Mountain Development tutkimuslaitoksen (Icimod) asiantuntija Sher Muhammad.
– Tutkimukset asettavat vuoristojen kryosfräärin ilmastotieteen kärkeen syystä. Ne osoittavat, että vuoristojen kryosfääri on yksi maapallon ilmastojärjestelmän herkimmistä osa-alueista, Icimodia johtava Pema Gyamtsho painottaa.
Kryosfääriksi kutsutaan kaikkia veden kiinteitä olomuotoja, kuten lunta, jäätä ja jäätiköitä.
lehti 