Hallitus esitteli ensi vuoden budjettiesityksen myöhään tiistai-iltana. Se sisältää miljardi euroa uusia leikkauksia. Lisäksi hallitus piti voimassa kevään kehysriihessä päätetyn verotuksen keventämisen yli kahdella miljardilla eurolla. Silloin luvattiin, että vajaaksi jääneen miljardin kuittaavat niin sanotut dynaamiset vaikutukset.
– Nyt muutamaa kuukautta myöhemmin ollaan sopeutuksella rahoittamassa juuri tätä ”dynaamista” veronkevennystä. Hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.
Sopeutus toteutuisi STTK:n mielestä oikeudenmukaisimmin perumalla yhteisöveron alentaminen ja suurituloisten marginaaliverojen keventäminen.
– Sopeutus kohtelee rajusti kaikkia muita, mutta yrityksiä ja suurituloisia paapotaan veronkevennyksillä. Nyt olisi korkea aika osallistaa yrityksiä ja suurituloisia verotalkoisiin ja varsinkin, kun edessä on kasvavien puolustusmenojen rahoittaminen.
STTK:n mukaan hallituksen pitäisi myös perua työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto, mikä kiristää järjestäytyneiden palkansaajien ja elinkeinoelämän verotusta.
Hallitus jo toistamiseen eläkevarojen kimpussa
Keskusjärjestön mukaan yksityisten Kela-korvausten alentaminen ja suurituloisten eläkeläisten veronkevennyksen pienentäminen ovat oikeansuuntaisia toimia. Ne kuitenkin lähinnä vain hieman peruuttavat hallituksen aiemmista julkista taloutta heikentävistä päätöksistä.
STTK pitää erittäin huolestuttavana sitä, että Valtion eläkerahastosta otetaan jälleen sata miljoonaa euroa valtiontalouden tilkkeeksi.
– Orpon hallitus käy jo toistamiseen kiinni eläkevaroihin, mikä ei ole hyväksyttävää.
Asuntorakentamisen tukia alennetaan budjettiesityksessä huomattavasti.
– Rakennusalalla menee heikosti, ja korkotuettu asuntorakentaminen on pitänyt edes joitakin rattaita pyörimässä. Nyt alan alamäki jatkuu, ja suhdanne heikkenee entisestään.
Yritystukien karsiminen 141 miljoonalla eurolla sen sijaan on STTK:n mielestä hyvä alku tukien kokonaisvaltaisemman perkaamisen tiellä, mutta tutkimuksesta ja kehityksestä leikkaaminen on haitallista talouskasvulle.
Hallitus ottaa nuorten työllistämiseksi käyttöön 30 miljoonan euron rekrytointituen. STTK on esittänyt useita keinoja puuttua nuorten pitkäaikaistyöttömyyteen – kuten nuorisotakuun laajentamista, valtionyhtiön hyödyntämistä ja kuntien kannustinten korjaamista – mutta näihin hallitus ei tarttunut.
– Myös työttömyysturvan suojaosien palautus parantaisi työllisyyttä, Lainà toteaa.
SAK: Budjettiriihi johti ojasta allikkoon
SAK:n mukaan budjettiesitys sisältää joitain parannuksia elokuussa esiteltyyn luonnokseen nähden, mutta uudet päätökset vetävät kokonaisuuden ojasta allikkoon.
Korkotukilainojen takausten vähentäminen on huono uutinen rakennusalalle, joka on kärsinyt taantumasta jo pitkään. Päätös on uhka riittävälle asuntotuotannolle tulevaisuudessa. Ylipäätään valtiontalouden näkökulmasta sosiaalisen asuntopolitiikan ongelma on tilastokäytäntö, ei niinkään järjestelmä.
– On sääli, että näennäisiä säästöjä haetaan asuntopolitiikan kustannuksella. Tavalliset työssäkäyvät suomalaiset tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntopula voi muuttua ongelmaksi myös työllisyyden kasvulle, SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila toteaa.
Ostovoiman ja peruspalveluiden suojaaminen budjettiriihessä on sinänsä järkevää, mutta SAK pitää törkeänä valjastaa rahastotaloutta oman ideologian käsikassaraksi. Hallituksen päätökset hamuavat Valtion eläkerahaston kukkarolle, minkä lisäksi Metsähallituksesta löytyi uusi rahasto hallituksen hampaisiin.
– Tällaiset silmänkääntötemput yhteisillä eläkevaroilla ovat vastuutonta politiikkaa.
Hallitus mainosti myös uusia työllisyystoimia, joille todella olisi huutava tarve. Pitkäaikaistyöttömyys on historiallisen korkealla tasolla ja työttömyysaste yksi länsimaiden korkeimmista. Suurista puheitta huolimatta konkreettiset päätökset jäivät kosmeettisiksi, SAK moittii.
Suurella osalla työttömiä on korkeintaan toisen asteen tutkinto. Samaan aikaan koulutukseen ja muihin työllisyyspalveluihin osallistuvien määrä on laskenut jyrkästi palveluiden puutteellisten resurssien vuoksi.
– Tässä tilanteessa kaikkien työttömien koulutusmahdollisuuksia pitäisi lisätä eikä vain avata avoimen korkeakoulun opintoja.
SAK peräänkuuluttaa sitä, että julkistaloutta ei ole mahdollista tasapainottaa ilman tulopuolta vahvistavia veropäätöksiä. Pieniä haittaverojen kiristyksiä ja korkeimpiin eläkkeisiin osuvia veropäätöksiä tehtiin, mutta kokonaisuus jäi pieneksi.
Maahanmuuttajille keppiä
– Nämä päätökset ovat vain murto-osa siitä lovesta, minkä hallitus teki puoliväliriihessä valtion tuloihin yhteisöveron ja suurituloisten tuloveron kevennyksillä, Knuutila huomauttaa.
Budjettiriihessä hallitus on päättänyt myös maahan muuttaneiden kotoutumiskorvauksen leikkauksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä palveluita heikennetään paljon. Hallitukselle maahanmuuttajien työllisyys ei selvästikään ole kovin tärkeää.
– On älytöntä, että uuden rasismikohun keskellä hallitus päättää jakaa maahanmuuttajille keppiä. Hokema siitä, että “hallitus puhuu teoin”, saa ihan uuden merkityksen, Tatu Knuutila toteaa.
lehti 