Ammattiliitto JHL vaatii, että hallituksen hankintalakiesitys siirretään käsiteltäväksi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan ja talousvaliokuntaan. Liiton mukaan esityksen vaikutukset ovat niin laajoja ja riskialttiita, ettei sitä voida käsitellä tavanomaisena teknisenä lakimuutoksena.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström muistuttaa siitä, että asiantuntijat ovat suhtautuneet hyvin kielteisesti hallituksen hankintalakiesitykseen.
Ekström viittaa esimerkiksi siihen, että yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan hankintalain uudistuksen – erityisesti niin sanottu inhouse-yhtiöitä koskeva muutoksen – olevan ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin näkökulmasta.
Nostaa kuntien menoja
Ekström toteaa, että lakiesityksen on laskettu nostavan kuntien ja julkisen sektorin kustannuksia vähintään 600 miljoonaa euroa ja jopa 3 miljardia euroa. Hän pitää näin mittavaa kustannusten nousua kohtuuttomana tilanteessa, jossa kuntatalous on jo valmiiksi äärirajoilla.
– Kunnille esitetty siirtymäaika on täysin riittämätön. Kunnilta edellytetään nopeita ja kalliita rakenteellisia muutoksia ilman luotettavaa kokonaisarviota lain vaikutuksista, Ekström sanoo JHL:n tiedotteessa keskiviikkoaamuna.
– Lakiesitys herättää vakavan huolen Suomen huoltovarmuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Valmiuslain näkökulmasta keskeinen kysymys on, miten varmistetaan, että yksityiset palveluntuottajat toimivat kriisi- ja sotatilanteessa Suomen yleisen edun mukaisesti. Uusi hankintalaki voi johtaa siihen, että kriittisiä toimintoja ja kyberturvallisuutta ulkoistetaan kansainvälisille pääomasijoittajille.
Omavaraisuus ratkaisee
Ekströmin mukaan Suomen omavaraisuus energiassa, vesihuollossa, ruoantuotannossa ja muissa kriittisissä palveluissa on keskeinen osa kansallista turvallisuutta.
– Tätä ei saa murentaa pakonomaisella kilpailuttamisella. Hankintalakiesitys heikentää suomalaista yrittäjyyttä ja kotimaisia alihankintaketjuja. Kova hintakilpailu suosii suuria kansainvälisiä toimijoita pk-yritysten kustannuksella, mikä rapauttaa alueellista elinvoimaa ja työpaikkoja, hän painottaa.
– Lisäksi verotulot uhkaavat pienentyä, jos kansainväliset toimijat maksavat heikompien työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Matalammat palkat tarkoittavat pienempiä kunnallisveroja ja heikompaa ostovoimaa paikallistalouksissa.
Tavoite ei ole palvelut vaan voitto
Ekström muistuttaa, että pääomasijoittajavetoisessa mallissa palvelujen ensisijainen tavoite on voiton tuottaminen, ei palvelujen saatavuus. Kun palvelu ei tuota riittävästi voittoa, sitä leikataan tai se ajetaan alas. Usein näin hänen mukaansa käy siellä, missä tarve on suurin.
– Lisäksi EU valmistelee omaa hankintalainsäädännön uudistustaan. ”Suomen tulisi odottaa EU-tason ratkaisuja eikä kiirehtiä kansallista lakia, joka voi osoittautua ristiriitaiseksi tulevan EU-lainsäädännön kanssa, Ekström sanoo.
– Hankintalakiesityksen käsittely on keskeytettävä ja siirrettävä perustuslakivaliokuntaan ja talousvaliokuntaan. Kyse ei ole vain hankinnoista, vaan kuntien itsehallinnosta, työpaikoista, verotuloista ja Suomen turvallisuudesta.
”Suomen tulisi odottaa EU-tason ratkaisuja.”
uutiskirje 