Euroopan parlamentin viime viikon täysistunnon kohokohtana oli komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin (EPP/CDU) vuosittainen Unionin tila -puhe. EU:n talous ja kilpailukyky nousivat von der Leyenin puheen kärkiteemoiksi.
– Kaiken komission puheenjohtajan talous- ja turvallisuuspuheen ytimestä puuttuu edelleen se ihminen ja eurooppalainen yhteisö, kommentoi europarlamentaarikko Merja Kyllönen (LEFT/Vas.) KU:n haastattelussa.
Kyllösen mukaan komission työ näyttäytyy monelle eurooppalaiselle edelleen etäisenä ”kaukoparantamisena”, jolla ei ole läheistä yhteyttä eurooppalaiseen arkeen. Hän havainnollistaa tätä kertomalla, kuinka samaan aikaan europarlamentin täysistunnon kanssa hotellihuoneen televisiouutisista näkyi mielenosoituksia.
– Siellä taas renkaat paloivat Ranskan kaduilla. Pikkukaupungeissa oli jo lähdetty vastustamaan EU-politiikkaa, ja Ranskan kansallistakin politiikkaa. Taustalla on se, että eurooppalaisten elintasokuilua kasvatetaan politiikalla, eikä yhtään ymmärretä, että ihmisten rahat eivät enää riitä polttoaineisiin tai elintarvikkeisiin, Kyllönen kuvailee.
Kyllösen mukaan kyse ei ole vain reuna-alueiden ongelmasta, vaan koko eurooppalaisen poliittisen eliitin sokeudesta.
– Se on kyllä koko tämän euroeliitin ongelma. Täällä ei nähdä sitä, mitä ympärillä tapahtuu, ja sitten ihmetellään vaikkapa sitä, miksi vanhat valtapuolueet menettävät kannatustaan isossa osassa Eurooppaa, Kyllönen sanoo.
Hänen mukaansa Euroopan poliittisen eliitin säästö- ja leikkauspuheet ovat täysin irrallaan ihmisten arjen huolista.
– Kun perheenäiti tai opiskelija käyvät kaupan hyllyllä miettimässä, onko heillä varaa makaroniin, eivät häntä lohduta komission puheenjohtajan puheet turvallisuudesta tai kauppasopimuksista.
Kyllönen on huolissaan myös asenteiden koventumisesta Ukrainan tukemista vastaan osassa Eurooppaa.
– Kyse ei varmastikaan ole periaatteellisesta vastakkainasettelusta, vaan siitä, että samaan aikaan kun aseisiin ohjataan miljardeja, rauhanajan arjessa kamppailevat ihmiset kokevat jäävänsä yksin, Kyllönen pohtii.
– Ihmiset ovat itsensä puolella viime kädessä, kun nälkä ja hätä yllättävät.
Kanada lähemmäs EU:ta, ”nerokas vastaisku” Trumpille
Viime viikon toinen ison luokan uutinen koski Kanadan lähentymistä Euroopan unionin kanssa uudenlaisen liitännäisjäsenyyden kautta. Kyllönen suhtautuu kehitykseen innostuneesti.
– Pidän sitä kyllä henkilökohtaisesti tosi arvokkaana asiana, hän sanoo ja jatkaa, että tässä maailmanajassa Euroopan on lähennyttävä kaikkia sellaisia demokraattisesti vahvoja voimia, jotka haluavat rakentaa laajempaa arvoyhteisöä maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Kyllösen mukaan lähentyminen on myös suora viesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, jonka hallinto on reagoinut hankkeeseen raivokkaasti. Trump pitää Kanadan EU-liitännäisjäsenyyttä ”vihamielisenä tekona” ja on muun muassa uhannut EU:ta uusilla tulleilla.
– Ajattelen, että tämä oli itse asiassa aika nerokas vastaisku niin Kanadalta kuin Euroopaltakin tätä Trumpin politiikkaa ja sekoilua vastaan, Kyllönen sanoo.
"Tämä oli itse asiassa aika nerokas vastaisku niin Kanadalta kuin Euroopaltakin tätä Trumpin politiikkaa ja sekoilua vastaan"
Hänen mukaansa yhteistyöllä on potentiaalia myös turvallisuudessa ja arktisissa kysymyksissä, jotka koskettavat erityisesti Suomea. Hän nostaa esiin myös saamelaisten, Euroopan ainoan alkuperäiskansan, roolin kasvun EU-politiikassa arktisen yhteistyön myötä. Samalla hän muistuttaa, ettei muutos tapahdu hetkessä: perussopimuksia ja perustuslaillisia kysymyksiä ei ole vielä käsitelty.
– Mielestäni tämä on silti periaatteellisesti paljon isompi asia kuin ehkä ymmärrettiin, Kyllönen sanoo.
Puolustusmiljardit valuvat ulkomaille
Euroopan parlamentissa käsiteltiin täysistuntoviikolla myös laajaa pakettia puolustustarvikkeiden hankinnasta, myynnistä ja eurooppalaisen tuotannon kasvattamisesta.
Merja Kyllösen mukaan parlamentin, komission ja neuvoston välisissä trilogineuvotteluissa heikennettiin yhteistä sopua siitä, kuinka paljon roolia jäsenvaltioilla on uusien innovaatioiden hyödyntämisessä. Kyse on käytännössä patenttikysymyksistä ja siitä, hyötyykö rahoittajamaa itse kehittämistään ratkaisuista.
Kyllönen ei säästele sanojaan arvostellessaan Suomen ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjaa puolustusvälinehankinnoissa. Suomi käyttää asehankintoihin miljardeja, jotka päätyvät yhdysvaltalaisten ja israelilaisten puolustusyhtiöiden omistajille. Moni muu EU-maa sen sijaan suosii tietoisesti kotimaista teollisuutta.
"Hallituksen toiminta on aivan suoraa idiotismia, jossa piiloudutaan EU-politiikan taakse."
– Saksalainen ostaa häpeilemättä saksalaista ja työllistää Saksassa. Ranskalainen ostaa ranskalaista ja työllistää Ranskassa, Kyllönen huomauttaa ja arvostelee hallituksen tapaa vedota EU:n kilpailutussääntöihin perusteluna sille, ettei hankintoja ohjata suomalaiselle teollisuudelle.
– Hallituksen toiminta on aivan suoraa idiotismia, jossa piiloudutaan EU-politiikan taakse. 31 vuotta olemme olleet Euroopan unionin jäseniä, eikä vieläkään osata pelata niillä yhteisillä pelisäännöillä, Kyllönen sanoo.
Merja Kyllönen kritisoi aivan erityisesti Suomen asehankintoja Israelista ja peräänkuuluttaa puolustuspolitiikkaankin moraalista vastuuta.
– Ei ole mitään vastuuta, ei ole mitään moraalia. Sen näkee siinäkin, että [puolustusministeri] Häkkänen (kok.) oli vastikään patsastelemassa Israelissa, Kyllönen sanoo.
Ulkoministeri Elina Valtoselle (kok.) hän antaa kuitenkin tunnustusta siitä, että tämä on pyrkinyt pitämään esillä Israel-kauppojen eettisiä kysymyksiä hallituksessa.
– Aika yksin on Valtonen kuitenkin jäänyt, Kyllönen tuumii.
lehti 