Sarvikuonon sarven kysyntä etenkin Aasiassa uhkaa vakavasti erittäin uhanalaisia sarvikuonolajeja. Torstaina vietettävän maailman sarvikuonopäivänä ympäristöjärjestö WWF muistuttaa, että jatkuva salametsästyksen vastainen taistelu on tärkeää sekä Afrikassa että Aasiassa.
Etelä-Afrikan viranomaiset ovat tehostaneet sarvikuonojen suojelua muun muassa kiristämällä salametsästäjille langetettavia rangaistuksia. WWF vaatii, että samanlaisiin toimiin ryhdytään myös Aasiassa, jossa sarvikuonojen sarven kysyntä on suurinta.
Kiinassa ja Vietnamissa sarvea käytetään perinteisenä lääkkeenä. Pääosin keratiinista koostuvan sarven uskotaan parantavan syöpää. Keratiini on myös muun muassa ihmisen hiusten ja kynsien rakennusaine.
Salametsästys on sarvikuonojen suurin uhka. Etelä-Afrikka, jossa suurin osa maailman sarvikuonoista elää, on menettänyt tänä vuonna salametsästäjille 287 sarvikuonoa. Niiden joukossa on vähintään 16 erittäin uhanalaista pensassarvikuonoa. Suuri osa salametsästyksestä tapahtuu yhä kansallispuistossa.
Etelä-Afrikassa elää hieman yli 20 000 sarvikuonoa, joista vain alle 2000 on pensassarvikuonoja. Maailman uhanalaisin sarvikuonolaji on Indonesiassa elävä jaavansarvikuono, joita on jäljellä enää noin 50 yksilöä.
WWF Suomi on työskennellyt vuosia Aasian sarvikuonojen salametsästyksen kitkemiseksi yhdessä WWF Nepalin kanssa. Nepalin Teraissa elävä hieman yli 500 yksilön sarvikuonokanta onkin kasvanut vuoden 2008 laskennasta noin sadalla yksilöllä.
lehti 