Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) keskiviikkona julkaiseman Ilmapuntari-kyselyn vastaajista vain vajaa neljännes (23 %) on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ”sosiaalietuuksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin tehdyt leikkaukset ovat kohdistuneet riittävän oikeudenmukaisesti”. Naisista samaa mieltä on vain 15 prosenttia, mutta miehistä näin ajattelee joka kolmas (33 %).
Vielä enemmän sukupuolten mielipiteiden erot koskevat väittämää siitä, että työikäisten sosiaalietuuksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin tehdyt leikkaukset ovat olleet välttämättömiä julkisen talouden alijäämän takia. Naisista väitteestä on täysin samaa mieltä vain seitsemän prosenttia (7 %) mutta miehistä lähes joka neljäs (23 %).
– Sukupuolten erottuminen on ollut viime vuosien trendi. Perinteisesti se ei ole kovin merkittävä selittävä tekijä hyvinvointivaltioon liittyvissä kysymyksissä sosioekonomiseen asemaan tai puolueeseen verrattuna. Nyt sillä alkaa olla merkitystä varsinkin, kun hyvinvointivaltioasenteet kytkeytyvät vahvasti puoluekantaan. Tilastollinen merkitsevyys ei ole suuri, mutta siirtymänä se on silmiinpistävä, toteaa kyselyaineiston suunnittelusta päävastuussa ollut professori Juho Saari Tampereen yliopistosta, Kaksin tiedotteessa.
Miehistä 37 prosenttia pitää myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nykyisiä sosiaaliturvaetuuksiaan riittävinä, kun naisvastaajista näin ajattelee vain joka viides (20 %). Miehistä kaksi viidestä (41 %) katsoo myös, että ”kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla on nykyisin (vuonna 2026) riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut”. Naisvastaajien joukossa väitteestä on samaa mieltä noin joka neljäs (24 %).
Kokoomus ja persut miesten puolueita
Tutkijan mukaan tulos liittyy miesten ja naisten poliittiseen polarisaatioon. Kyselyssä päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat miesvastaajien kaksi suosituinta puoluetta, kun taas naisvastaajien kahden kärjessä ovat oppositiopuolueet SDP ja vasemmistoliitto.
Päähallituspuolueiden kannattajat pitävät sosiaaliturvan tasoa yleensä riittävänä ja leikkauksia välttämättöminä sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvan tasoa ja sote-palveluja riittävinä. SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat ajattelevat mitatuista sosiaaliturvanäkemyksistä lähes päinvastaisesti.
Saaren mukaan ”tulokset vahvistavat 2010-luvulle jälkipuolelta alkanutta poliittista polarisaatiota sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Aikaisemmin laajapohjaiset hallitukset vähensivät hallitus-oppositio-asetelman merkitystä mielipiteiden muodostuksessa. Lisäksi kaikissa puolueissa oli vahva kannatus hyvinvointivaltiolle. Nyt asenteet ovat polarisoituneet ja liittoutumiin perustuva hallitus-oppositioasetelma vielä vahvistaa niitä”.
Kyselyssä tiedusteltiin myös aikuisväestön yleisiä näkemyksiä hyvinvointivaltion sekä sosiaaliturvan ja sen käytön nykytilasta. Kaksi kolmesta ajattelee, että suomalaista hyvinvointivaltiota ja sosiaaliturvaa ajetaan nyt alas.
Saaren mukaan ”alasajoa koskeva tulos on jatkumoa aikaisemmille havainnoille, joiden mukaan suomalaisten luottamus hyvinvointivaltion tulevaisuuteen on voimakkaassa laskussa”.
Kyselyssä kansalaiset näyttävät ymmärtävän, ettei sosiaaliturvan ja sote-palvelujen rahoitus ole kestävällä pohjalla
Tähän liittyvästä väitteestä on täysin samaa mieltä 29 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 43 prosenttia vastaajista eli yhteensä melkein kolme neljästä vastaajasta. Tilanne on sikäli dramaattinen, että toisen väittämän tulosten mukaan lähes yhdeksän kymmenestä (85 %) pitää hyvinvointivaltiota yhtenä suomalaisen yhteiskunnan suurimmista saavutuksista.
Juho Saaren mielestä ”suomalaiset siis tiedostavat sekä hyvinvointivaltion periaatteellisen arvon suomalaisille että rahoituksen haasteet”.
– Puolueiden valmistautuessa vaaleihin tullaan käymään keskustelua rahoituspohjan vahvistamisen periaatteista suhteessa leikkauksiin. Tässä on mahdollisuuksien ikkuna politiikassa.
Veronkevennykset veivät uskottavuutta
Suomessa on ollut vahva luottamus siihen, että päättäjät kannattavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen vahvistamista. Hallitus perustelee leikkauksiaan hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisella.
Kyselyn perusteella kansalaisten usko päättäjiin on murenemassa. Yli puolet vastaajista (56 %) on eri mieltä väitteestä, jonka mukaan ”Suomen poliittinen johto on sitoutunut turvaamaan hyvinvointivaltion tulevaisuuden”.
Juho Saari pitää havaintoa hämmästyttävänä.
– Oma käsitykseni on, että poliittisen johdon sitoutuminen on ollut selkeää, eli tässä tilanteessa lyhyen aikavälin leikkaukset lisäävät hyvinvointivaltion pitkän aikavälin kestävyyttä. Tulos kuitenkin osoittaa, että ’julkisen talouden leikkaukset ovat tapa pelastaa hyvinvointivaltio’-argumentti ei ole saanut kansalaisten hyväksyntää.
Saaresta näyttää, että julkista velkaa koskeva argumentti menetti uskottavuuttaan verotukseen tehtyjen muutosten jälkeen.
– Asiaa havainnollistaa, että minullekin on tullut useampi kansalaisviesti tai -puhelu, joissa kirjoittaja ei voi ymmärtää miten samaan aikaan voi verotusta keventää ja köyhiltä leikata.
Saari saa kommentteja että ”mulle on ihan turha tulla selittämään valtion rahapulasta, jos samaan aikaan on varaa antaa rikkaille lisää”.
– Moni kansanedustajaehdokas tullee kuulemaan tämän kommentin vaalikentillä. Tämä näyttää satavan vasemmistoliiton laariin. Ajatus veronkevennysten taloustieteellisestä perustelusta ja liian korkeasta verotuksesta ei sen sijaan näytä kansalaisille kelpaavan.
Kyselyssä kaksi kolmesta vastaajasta onkin samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan ”hyvinvointivaltiota/ sosiaaliturvaa ajetaan alas”.
lehti 