Kongojoen valuma-alue on laaja alue, jolta sadevesi ja joet virtaavat Kongojokeen. Siellä sijaitsee Afrikan suurin yhtenäinen metsäalue. Metsien tilaan vaikuttaa se, miten alueella viljellään maata.
Viljelijät voisivat tuottaa ruokaa tavoilla, jotka säästävät maaperää ja metsiä. Toimiviksi todetut menetelmät jäävät kuitenkin usein pieniksi kokeiluiksi. Viljelijöiden on vaikea saada neuvontaa, luonnonmukaisia lannoitteita, ostajia tuotteilleen ja pitkäaikaista rahoitusta.
Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:in maatalousasioiden johtaja Mohamed Abakar sanoo, että maiden omat päätökset jarruttavat muutosta.
– Ne suosivat edelleen tavanomaista tuotantoa ja tukevat sitä avustuksin. Vastaavaa tukea ei tarjota biolannoitteille, biologisille torjunta-aineille tai paikallisille siemenille, Abakar sanoo.
Maailmanpankin mukaan alueen metsiin on varastoitunut yli 90 miljardia tonnia hiiltä. Metsät ovat tärkeitä ilmastolle, mutta niiden häviäminen kiihtyy: vuosina 2010–2020 metsää katosi lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Syitä ovat muun muassa viljelymaan laajeneminen ja rakentaminen.
Metsien suojelu vaatii yhteistyötä
Elokuussa Kamerunin Yaoundéssa kokoontuneet asiantuntijat, aktivistit ja päättäjät vaativat alueen mailta yhteistyötä, sillä yhden maan päätökset eivät riitä suojelemaan aluetta.
Metsiin vaikuttavat viljelyn lisäksi rajojen yli kulkeva puutavarakauppa, kaivostoiminta ja teiden rakentaminen.
Kokouksessa hyväksytyn julistuksen mukaan maiden pitäisi varata enemmän rahaa viljelytavoille, jotka suojelevat maaperää ja luonnon monimuotoisuutta. Afrikan ruokasuvereniteettia ajavan AFSA-järjestön pääkoordinaattori Million Belay vaatii lisäksi, että kansainvälinen ilmasto- ja luonnonsuojelurahoitus päätyisi nykyistä suoremmin viljelijäjärjestöille ja paikallisille.
Joissakin maissa muutoksia valmistellaan jo. Etelä-Sudanissa suunnitteilla oleva laki suojelisi paikallisia siemeniä. Parlamentin jäsenen Ghada Kames Killin mukaan suuri osa maassa käytetyistä siemenistä tuodaan ulkomailta, eikä niiden laatu ole aina hyvä.
– Oikeanlaisella politiikalla yhteisömme voisivat tuottaa omia siemeniään, jotka ovat sopeutuneet paikallisiin oloihin, Kill sanoo.
Kamerun on säätänyt lain luonnonmukaisen viljelyn edistämiseksi. Keski-Afrikan tasavalta tukee paikallisten biolannoitteiden tuotantoa ja maaperän kunnostusta, ja Kongon demokraattinen tasavalta on laatinut ekologiselle viljelylle kansallisen suunnitelman.
Yaoundén kokouksen osallistujien mukaan yksittäiset hankkeet eivät kuitenkaan riitä. Jotta viljelijät voisivat ottaa uusia menetelmiä käyttöön laajasti, maiden on tuettava niitä pitkäjänteisesti ja sovitettava päätöksensä yhteen.
lehti 