Työelämän ja talouden epävarmuus näkyy konkreettisesti Avoimen työttömyyskassan jäsenten arjessa. A-kassan syksyllä 2026 toteutettuun jäsenkyselyyn vastanneista noin 61 prosenttia kertoo vähentäneensä arjen menoja ja kulutusta epävarmuuden vuoksi. Yli puolet on lykännyt suurempia hankintoja. Myös taloudellinen varautuminen työttömyyteen on monella vähäistä.
A-kassan työelämää ja työttömyyttä käsittelevään jäsenkyselyyn vastasi 2 336 henkilöä. Tulosten perusteella epävarmuus vaikuttaa kulutuksen lisäksi asumiseen, työuraan ja muihin tulevaisuudensuunnitelmiin.
– Kyselyssä huomionarvoista on, ettei kulutuksen vähentäminen koske vain työttömiä ja lomautettuja, vaan epävarmuus heijastuu myös työssä olevien valintoihin. Työelämän epävarmuus vaikuttaa siis arkeen jo ennen mahdollista työttömyyttä. Kun hankintoja lykätään ja kulutusta vähennetään, vaikutukset voivat ulottua yksittäisten kotitalouksien lisäksi laajemmin talouteen, sanoo A-kassan hallintojohtaja Kaisa Tikka.
Lähes puolet vastaajista on vähentänyt matkustamista tai muita vapaa-ajan menoja. Asunnon ostamista tai muuttamista on lykännyt 12,4 prosenttia ja työpaikan vaihtamiseen tai muita työuraan liittyviä päätöksiä 9,9 prosenttia.
Avoimissa vastauksissa kuvataan, kuinka epävarmuus muuttaa arkea ja siirtää hankintoja tulevaisuuteen.
”En ole ostanut oikeastaan mitään, mikä ei ole välttämätöntä”, kommentoi kyselyyn vastannut.
Lähes puolelta puuttuu puskuri työttömyyden varalle
Kysely nostaa esiin myös taloudellisen varautumisen haasteet. Vastaajista 27,6 prosentilla ei ole lainkaan säästöjä tai taloudellista puskuria työttömyyden varalle. Lisäksi 13,2 prosentilla säästöt riittäisivät alle kuukauden menoihin.
Yhteensä 40,8 prosentilla vastaajista ei siis ole lainkaan puskuria tai se kattaisi alle kuukauden menot.
– Erityisen huolestuttavaa on, että yli 40 prosentilla vastaajista ei ole lainkaan säästöjä työttömyyden varalle tai säästöt riittäisivät alle kuukauden menoihin. Työttömyys voi silloin heikentää taloudellista tilannetta hyvin nopeasti, Tikka toteaa.
– Hieman yllättävää on, että myös kokoaikatyössä olevista vastaajista joka viidennellä ei ollut lainkaan taloudellista puskuria työttömyyden varalle. Tämä kertoo ehkä siitä, ettei kokoaikaisen työn palkastakaan jää välttämättä rahaa säästöön. Toimiva ja ennakoitava työttömyysturva on tärkeä turvaverkko silloin, kun oma toimeentulo muuttuu äkillisesti.
Jos tulot laskisivat merkittävästi työttömyyden vuoksi, 45,3 prosenttia vastaajista arvioi joutuvansa tinkimään ravintoloista ja muusta vapaa-ajasta sekä 40,8 prosenttia matkustamisesta.
Huomionarvoista on, että 38,9 prosenttia arvioi joutuvansa tinkimään ruokaostoksista ja 28,1 prosenttia terveys- ja hyvinvointipalveluista.
Tulotason merkittävä lasku voisi siis vaikuttaa myös arjen perustarpeisiin, ei pelkästään vapaa-ajan menoihin.
Suuri osa varautuu työttömyyteen
Työttömäksi joutumisen mahdollisuus seuraavien kahden vuoden aikana huolestuttaa erittäin tai melko paljon yhteensä 42 prosenttia kyselyyn vastanneista. Lisäksi 19,3 prosenttia kokee jonkin verran huolta.
Kyselyn perusteella työelämän epävarmuus voi heijastua kotitalouksien kulutukseen jo ennen mahdollista työttömyyttä. Kun suurempia hankintoja lykätään ja arjen menoja vähennetään, vaikutukset voivat ulottua myös yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntään.
Epävarmuuteen reagoidaan kuitenkin eri tavoin. Vastaajista 21,2 prosenttia kertoo lisänneensä säästämistä taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Osa pystyy siis varautumaan tulevaan säästämällä, kun taas toisilla taloudellinen tilanne pakottaa karsimaan jo välttämättömiä menoja.



