Juutalaispojasta modernin islamin kiintotähdeksi

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Leopold Weiss syntyi varakkaaseen juutalaisperheeseen 1900 Lembergissä Itävalta-Unkarin monikulttuurisessa keisarikunnassa. Hän kuului sivistyneeseen sukuun ja sai klassisen, uskonnollisen kasvatuksen.

Weiss oppi hyvin nuorena sekä hebreaa että arameaa. Isänsä kanssa riitaantunut Weiss lopetti opinnot Wienin yliopistossa pian aloittamisen jälkeen. Älykäs nuori mies suuntautui freelance-journalistin uralle. Ensimmäisen haastattelun Assad sai kirjailija Maksim Gorkin vaimolta.

Elämälleen suuntaa hakeva toimittaja sai enoltaan kutsun muuttaa Palestiinaan, jossa sionistinen liike rakensi Israelin valtion ensimmäisiä perustuksia. Hyvin nopeasti Weiss ymmärsi, että sionistit kohtelivat väärin arabeja ja tunsi voimakasta sympatiaa alueen alkuperäisasukkaita kohtaan.

Hänen asenteensa näkyi lehtijutuissa, joita hän lähetti vakituisesti avustamaansa Franfurter Zeitung –lehteen. Tilannetta voi verrata Tex Willer -sarjakuvaan, jossa Tex Willer ja Kit Carson ovat yhdysvaltalaisia, jotka ovat intiaanien puolella. Samalla tavalla Weiss kuului Palestiinan juutalaisväestön pieneen arabimyönteiseen vähemmistöön. Hän tunsi olonsa yhä epämukavammaksi ilmapiirissä, jossa arabeja syrjittiin.

Matka Mekkaan ja kuninkaan ystävyys

Kirjeenvaihtajana toiminut Weiss liikkui laajalti Lähi-idän alueella paljolti kävellen ja kamelilla. Ajoittain rahaton Weiss pystyi syömään ja asumaan ilmaiseksi alueen ihmisten vieraanvaraisuuden takia.

Yksi matkojen journalistisista huippukohdista oli Transjordanian emiirin Abdullahin haastattelu. Weiss kiinnostui islamista ja opiskeli klassista arabiaa, johon aramean ja heprean tuntemus antoivat hyvän pohjan.

Välillä Weiss kävi kotiseuduillaan saksankielisessä Keski-Euroopassa. Berliinissä hän vuonna 1926 kääntyi islamin uskoon ja omaksui nimen Mohammad Asad.

Jo pientä kuuluisuutta saanut Asad saapui uudestaan Lähi-itään, tällä kertaa Arabian niemimaalle, jossa matkan oli tarkoitus huipentua Mekassa.

Saudi-Arabian legendaarinen perustaja ja kuningas Abd al-Aziz ibn Saud kuuli oudosta matkalaisesta. Öljytuloilla rikastunut monarkki tarjosi Asadille dollarihymyä matkavälineeksi, mutta Assad ilmoitti haluavansa kulkea kuten profeetta Muhammad, eli jalan ja kamelilla, tutustuen alueen ihmisiin. Kuningas piti vastauksesta. Asadin ja hänen välilleen sukeutui lämmin ystävyys.

Pakistanin perustuslain laatijaksi

Arabian niemimaalta Mohammad Asad siirtyi 1932 brittien hallitsemaan Intiaan, jossa hän tutustui Pakistanin itsenäistymisajatusta kannattaviin intellektuelleihin ja poliitikkoihin. Hän jäi Intiaan pohdiskellen mahdollisuutta rakentaa itsenäinen, islamilainen Pakistan.

Toisen maailmansodan alettua natsit tappoivat Asadin vanhemmat holokaustissa. Tragediaa syvensi vielä se, että britit puolestaan pidättivät Asadin vihollismaan kansalaisena ja hän vietti koko toisen maailmansodan ajan vankeudessa.

Sodan jälkeen Mohammad Asad vapautettiin ja hän alkoi jälleen innokkaasti toimia itsenäisen Pakistanin puolesta. Hallituksen valtuuttamana hän luonnosteli Pakistanin ensimmäisen perustuslain. Hän myös vastasi diplomaattisuhteista Lähi-itään ja toimi Pakistanin ensimmäisenä YK-suurlähettiläänä New Yorkissa.

Vuonna 1952 Asad erosi diplomaattista tehtävistään omistautuakseen kirjallisille töilleen.

Islamin humaanit arvot

Kirjoituksissaan Mohammad Asad korosti islamissa olevia humaaneja arvoja vapaamielisessä hengessä. Hän esimerkiksi painotti, että islam ei sinänsä velvoita alistamaan naista, vaan miehen tulee pikemminkin suojella naista.

Asad joutui näkemystensä takia fundamentalistien silmätikuksi ja hänen kirjojaan jopa poltettiin uskonkiihkoilijoiden toimesta. Asadin pääteos Koraanin käännös kommentaareineen The Message of The Qur’an ilmestyi 1980 Espanjassa.

Teos on vapaahenkisen tulkintansa takia kielletty Saudi-Arabiassa huolimatta kirjoittajan ystävyydestä maan usean kuninkaan kanssa.

Fundamentalisteihin kyllästynyt Asad vietti vanhuutensa Espanjassa, jossa häntä innoittivat muistot alueen islamilaisesta asutuksesta keskiajalla. Mohammad Asad kuoli 92-vuotiaana 1992.

Hänen muistelmansa The Road to Mecca (1952) antaa lyyrisen kuvan Asadin nuoruudesta beduiinien parissa. Asadista on myös tehty palkittu dokumenttielokuva A Road to Mecca: The Journey of Muhammad Asad 2008), joka on esitetty myös Suomessa.