Viemärivedellä kastellaan kasvimaita Kamerunissa

Kamerunilainen kaupunkiviljelijä Juliana Numfor kasvattaa maissia, maniokkia ja bataattia sekä kaalia, okraa ja muitakin vihanneksia. Maa on muhevan kosteaa, ja vieressä virtaa puro. Sen vesi on kuitenkin mustaa ja haisee pahalle.

Vesi tulee läheisen opiskelija-asuntolan viemäristä, mutta sen ansiosta Numforin viljelmä kukoistaa kaupungin maalla. Sateisiin ei voi enää luottaa, hän sanoo.

Jäteveden käyttö keinokastelussa on vanha tapa, joka vain yleistyy ilmastonmuutoksen myötä, maatalousministeriön tarkastaja Collette Ekobo myöntää. Hänen mukaansa yhä useammat kaupunkilaiset perustavat palstojaan tienpientareille, radanvarsille ja suojelualueille.

Numfor, 45, kertoo tuntevansa 11 muuta naista, joiden viljelypalstat kastellaan likavedellä.

– Tiedän vain sen, että maa on hyvin hedelmällistä ja vettä riittää ympäri vuoden, hän sanoo.

Uhka terveydelle

Ilmastonmuutos vaikeuttaa maaseudun viljelijöiden elämää. Se kiihdyttää maaltamuuttoa, joka puolestaan lisää kaupunkiviljelyä, viranomaiset arvioivat. Kamerunin maatalousministeriö alkoi viime vuonna varoitella viljelijöitä yllättävistä säänmuutoksista.

Pääkaupunki Yaounde sijaitsee Kamerunin keskiosissa, missä sateet ovat vähentyneet. Ekobon mukaan se aiheuttaa viljelijöille vaikeuksia muun muassa kylvökauden ajoittamisessa.

Viemäriveden käyttö kastelussa ei ole vaaratonta, ympäristöministeriön maatalousasiantuntija Foongang Mathias varoittaa.

– Kasvit saavat jätevedestä tarvitsemiaan ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, mutta terveysriskit uhkaavat sekä viljelijöitä että kuluttajia, hän sanoo.

Mathiaksen mukaan viemäreihin joutuu vaarallisia aineita niin kodeista, sairaaloista kuin tehtaistakin ja sairauksia aiheuttavat mikrobit elävät maaperässä pitkään.

Hyöty voittaa haitat

Numfor vakuuttaa, että hyödyt voittavat haitat. Hän kauppaa tuotteitaan ravintoloille ja jälleenmyyjille ja ansaitsee keskimäärin 6,5 euroa päivässä. Tuotto paranee, jos ostaja hankkii vihanneksia ulkomaanvientiin.

Läheisellä Obilin torilla vihannesnippuja tarjotaan 40–60 eurosentillä. Ostajia ei kiinnosta, missä ne ovat kasvaneet.

– Pöpöt kuolevat, kun vihannekset keitetään, eräs naisasiakas kuittaa.

En ole kuullut kenenkään valittavan terveysongelmista, toinen vihannesten ostaja vahvistaa.

Ekobon mukaan valtio ei suunnittele puuttumista jäteveden käyttöön kastelussa.

– Se on tärkeä osa kaupunkien ruokahuoltoa, jota ei pidetä mahdollisena ongelmana, vaan naisten elinkeinona.