– Kuinka paljon hyvänsä korkoja alensimmekin, reaalitaloudessa ei näkynyt mitään vaikutusta, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi sanoo Der Spiegel -lehden haastattelussa (englanninnos on julkaistu EKP:n verkkosivuilla).
EKP:n rahapolitiikan tehoavuus oli uhattuna. Niinpä EKP päätyi syyskuun alussa lupaamaan, että keskuspankki voi ostaa siltä apua hakevien maiden joukkovelkakirjalainoja jälkimarkkinoilta. Näin pankki pyrki tukemaan ongelmiin joutuneiden maiden ja yhteisvaluutan uskottavuutta. Menettelyä olisi ollut vaikea kuvitella vielä muutama vuosi sitten.
Spiegelin mukaan Saksassa epäillään yhä EKP:n ostosten laillisuutta. Keskuspankki ei saa lainoittaa Euroopan unionin jäsenmaita suoraan, mutta tulkintansa mukaan se voi ostaa valtioiden lainapapereita muilta.
Monessa maassa hallinto ei ole vielä käsittänyt, että ne ovat menettäneet kansallisen itsemääräämisoikeutensa kauan sitten.
Me lupaamme, tai ainakin minä sanon niin
Kun Draghi puhui Lontoossa heinäkuun lopussa, hän yllätti kaikki kovan luokan lupauksella:
– Toimivaltuuksiensa rajoissa EKP on valmis tekemään mitä hyvänsä vaaditaankaan euron säilyttämiseksi. Ja uskokaa minua, se riittää.
Reuters julkaisi syyskuussa mainion reportaasin tapahtumien kulusta noina päivinä. Sen mukaan Draghilla ei ollut lupauksensa takana yhtään mitään. Puhe yllätti EKP:n neuvoston ja markkinat yhtä lailla. Asiasta sovittiin vasta Draghin omapäisen linjanvedon jälkeen.
Nyt pääjohtaja Draghi haluaa vahvistaa EU:n talouskomissaarin asemaa, niin että komissaari voisi vaikuttaa suoraan jäsenmaiden omiin tulo- ja menoarvioihin. Asiaa on ehdottanut Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble. Talouskomissaarina on tällä hetkellä Olli Rehn.
Moni maa luulee olevansa itsenäinen muttei ole
EU:n komission syyskuussa tekemä ehdotus pankkiunionista on edennyt aikataulun käsittelyyn asti. Ajatuksena on antaa jäsenmaiden pankkien valvonta EKP:n käsiin ja yhdenmukaistaa pankkitoiminnan sääntely.
Spiegelin haastattelija kysyykin Draghilta, onko hän jo nyt Euroopan mahtavin mies, koska hänen johtamansa pankki on euroalueen suurin lainoittaja, hän on itse pääpankkivalvoja ja hän on vieläpä mukana valmistelemassa uutta pankkiunionia. Draghi luonnollisesti torjuu tällaisen nimityksen.
Mutta Draghilla on jotain kiinnostavaa sanottavaa itsenäisistä valtioista.
– Monessa maassa hallinto ei ole vielä käsittänyt, että ne ovat menettäneet kansallisen itsemääräämisoikeutensa kauan sitten, hän sanoo.
Syy on velassa, jonka kasaaminen valtioiden taseisiin on ajanut ne rahoitusmarkkinoiden hyvän tahdon armoille. Draghin mukaan tilanne on korjattavissa vain lyömällä itsemääräämishynttyyt yhteen Euroopan tasolla. Silloin Euroopasta tulee itsenäinen.
Draghin aiemman kannanoton perusteella hän ei tarkoita suoraan liittovaltiota vaan tässä vaiheessa Euroopan talous- ja rahaliiton syventämistä.
Suomessa Spiegelin haastattelun nosti esiin tiettävästi ensimmäisenä Talouselämä.
uutiskirje 
