Kolumbian huumekauppiaat siirtyvät bisnesmiehiksi

Latinalaisen Amerikan huumekaupan päämaat Meksiko, Kolumbia ja Guatemala, kaipaavat kipeästi uusia strategioita koko yhteiskuntaa jäytävän ongelman käsittelyyn.

Meksikon presidentti Felipe Calderón on vuodesta 2006 yrittänyt kitkeä huumekauppaa asein. Mafia on yhä voimissaan, mutta ihmisoikeusjärjestöjen mukaan 90 000 ihmistä on kuollut, noin 10 000 kateissa ja 250 000 joutunut pakenemaan kotoaan.

Maailman johtava kokaiinintuottaja, Kolumbia, kohtaa toisenlaisia haasteita, maan huumekaupan asiantuntija Ricardo Vargas sanoo.

– Ymmärtääkseen omia huumekartellejaan Kolumbian pitäisi tutkia Italian mafian toimintaa. Meksiko taas voisi ottaa oppia Kolumbian tapahtumista, Vargas opastaa.

Hänen mukaansa Kolumbian huumekauppa on siirtynyt lähemmäs Italian mafian mallia. Uutta linjaa leimaavat väkivallan väheneminen, hienostuneemmat tavat hoitaa laittomia puuhia, hyvät suhteet politiikan maailmaan ja kyky hyödyntää alueen talouskasvua.

Suunta bisnekseen

– Huumekauppiaat ovat myös sijoittajia, jotka pesevät valtavia rahamääriä. Siksi he eivät tarvitse väkivaltaa, vaan bisnekseen suuntautuneita rakenteita, Vargas selittää.

Kolumbiassa muutos näkyy jo, mutta Meksiko on yhä raa’an väkivallan vaiheessa.

Pienestä keskiamerikkalaisesta Guatemalasta on tullut tärkeä huumekaupan varasto ja välietappi. Maan henkirikostilasto hipoo maailman kärkeä.

Guatemalan presidentti Otto Pérez Molina on ehdottanut huumekaupan säänneltyä vapauttamista alueella, joka kattaisi myös Yhdysvallat.

– Olemme vain pieni alue, joka sattuu sijaitsemaan suurimman käyttäjäkunnan ja laajimman huumetuotannon välissä, Perez Molina luonnehti maansa asemaa.

Kansainvälistä yhteistyötä

Guatemalan, Kolumbian ja Meksikon presidentit vetosivat lokakuussa YK:hon, että järjestö paneutuisi pikimmiten huumekauppaan ja sen maailmanlaajuisesti aiheuttamiin ongelmiin.

Kolumbialainen tutkija Luis Garay korostaa, että tarvitaan likeistä tiedusteluyhteistyötä ja rahavirtojen valvontaa.

– Tiedustelun on ylitettävä valtioiden rajat, kuten rikollisjärjestötkin tekevät, Garay sanoo. Hän julkaisi lokakuussa tutkimuksen siitä, miten laittomat verkostot ovat kietoneet julkiset laitokset pauloihinsa kolmessa maassa.

Meksikon autonomisen yliopiston professori Luis Astorga muistuttaa, että huumekaupan tärkeimmän markkina-alueen eli Yhdysvaltain keskeistä roolia ei pidä unohtaa minkään tason yhteistyössä.

Mafia uhkaa vahvistua

Meksikossa joulukuun alussa virkaan astuva uusi presidentti Enrique Peña on luvannut vähentää tappamista ja pyrkiä hajottamaan huumekartellit.

Hänen toimintansa Méxicon osavaltion kuvernöörinä 2005–2011 ei lupaa hyvää. Alueella murhattiin vuonna 2007 yhdeksän henkeä 100 000:ta asukasta kohti, mutta vuonna 2010 luku oli jo 14.

Vargas ennustaa, että huumeväkivalta alkaa Meksikossakin asteittain laantua, kun toiminta muuttuu bisnesluonteisemmaksi Kolumbian tapaan.

– Se tullaan näkemään Meksikon suurena poliittisena saavutuksena, mutta tosiasiassa rikollisjärjestöt vain muuttavat kanaviaan, hän varoittaa.

Meksikon huumekartellit osallistuvat lukuisiin rikollisiin toimintoihin, joihin kuuluvat huume- ja ihmiskaupan ohella sieppaukset, kiristys ja salakuljetus. Tämä antaa niille paljon pelivaraa, Vargas huomauttaa.