Tanssin opetuksessa piirretään ensin paperille askelkuvioita, mutta tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa tahtilajista ja nopeudesta.
Juuri tällaisessa vaiheessa ovat EU:n ja Venäjän välisen viisumivapaan matkustamisen valmistelut. Tänä syksynä työnsä aloittaneet asiantuntijaryhmät kartoittavat ainakin ensi vuoden ajan monia erilliskysymyksiä.
– Molemmat osapuolet haluavat viisumivapauden, mutta nyt ollaan vielä sen edellytysten selvitysvaiheessa, kertoi ulkoministeriön passi- ja viisumiosaston päällikkö Päivi Blinnikka suomalais-venäläisen mediakonferenssin osanottajille.
Oman diplomaattikokemuksensa perusteella Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Heikki Talvitie muistutti, että viisumivapaus edellyttää niin valtioiden sisäisten viranomaisten toimintojen kehittämistä kuin myös yli rajojen tapahtuvan yhteistyön lisäämistä.
– Viisumivapaus merkitsee henkilötarkistusten siirtymistä edustustoista raja-asemille. Sen vuoksi viisumivapauskin maksaa, hän muistutti.
Päivi Blinnikan mukaan tässä vaiheessa EU:n ja Suomen puolelta pidetään ensisijaisena tavoitteena pitkäaikaisten monikertaviisumien lisäämistä. Tämä vähentää asiointikertoja ja yksinkertaistaa loma- ja ostosmatkailua EU:n ja Venäjän välillä. Lisäksi eräiden erikoisryhmien helpotettu viisumikäytäntö palvelee samaa päämäärää.
Asioiden yksinkertaistaminen on myös ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan järkevä välivaihe. Hän toivoo esimerkiksi, että Venäjä luopuisi matkustajien rekisteröinnistä, mitä ei tapahdu esimerkiksi Suomessa.
Eri EU-maiden viisumikäytännöissä on eroja. Se on osaltaan lisännyt painetta Suomen edustustoissa. Esimerkiksi Italiaan verrattuna Suomi vaatii hyvin vähän asiakirjoja viisumihakemuksen tueksi.
Monien kansalaisjärjestöjen edustajat ovat toivoneet helpotettuja käytäntöjä koskemaan kansainvälisten tapahtumien osanottajia. Toisaalta virallisella tasolla korostetaan kansalaistoiminnan merkitystä, mutta viisumipakko haittaa spontaaneja tapaamisia ja erilaista ”nopeaa toimintaa”.
Suomessa on esitetty myös raja-alueiden viisumivapaata matkustusmahdollisuutta. Päivi Blinnikan mukaan muun muassa Puolan ja Kaliningradin alueen välillä toimiva käytäntö ei sovi Suomeen, koska se koskee 30 kilometrin päässä rajasta asuvia ja sen toisella puolella työssä tai asioilla käyviä. Suomen itärajalla tällainen ei toimi – ja sitä paitsi järjestelmä tulisi maksamaan ylimääräistä.
Helsingistä on mahdollista matkustaa viisumitta laivalla Pietariin korkeintaan 72 tunnin ajaksi.
uutiskirje 
