– Minä jätin koulun kesken, mutta haluan, että lapsistani tulee jotakin, Antonia Martín, 44, sanoo. Hän kuuluu Espanjan romaniväestöön, jonka asemaa talouskriisi on entisestään heikentänyt.
Romanien määräksi Espanjassa arvioidaan 725 000 eli 1,6 prosenttia 46-miljoonaisesta väestöstä.
Ennen talouskriisiä Espanjan romanien työttömyysaste oli viisi prosenttia keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2011 romanien työttömyys nousi yli 36 prosenttiin, kun keskiarvo ylitti 20 prosenttia, romanien tukisäätiö FSG tilastoi.
Romanivähemmistö sai kansalaisoikeudet vasta Francon diktatuurin kaaduttua.
Mustalaista tarkoittava espanjan sana gitano ei ole halventava, mutta syrjintä on romaneille tuttua. Vähemmistö sai täydet kansalaisoikeudet vasta kun Francisco Francon diktatuuri oli päättynyt 1975 ja uusi perustuslaki tuli voimaan 1978.
Espanjan romanien koulutustaso on kohentunut merkittävästi 30 vuoden aikana. Romanilapsista 93 prosenttia aloittaa koulunkäynnin. Yläasteelle menevistä kuitenkin vain viidennes suorittaa koulun loppuun, ja osa katoaa jo ala-asteen jälkeen, romanien FSG:n edustaja Humberto García kertoo.
Tytöt naitetaan varhain
Martínilla ja hänen miehellään Antonio Camposilla on kolme lasta: José, 15, Yomara, 16, ja 24-vuotias Jesús, jolla on jo kaksivuotias poika.
Valtaosa romanitytöistä jättää koulun 14 ikävuoteen mennessä, jolloin vanhemmat järjestävät heidät naimisiin.
Martín ei halua Yomaralle tätä kohtaloa.
– On todella takapajuista avioitua ja hankkia lapsia niin nuorena, myöhemminkin ehtii, äiti vakuuttaa.
Hän kasvoi kymmenlapsisessa perheessä ja auttoi pienenä omaa äitiään katukaupustelussa. Monet romanivanhemmat ottavat edelleen lapsensa pois koulusta samasta syystä.
Camposin vanhemmat olivat korinpunojia, ja hän on ollut 17-vuotiaasta töissä Málagan golfkentällä.
– Mustalaismentaliteetin on muututtava. Moni ajattelee yhä, että meidän on elettävä kuten isovanhempamme. Mutta nykyään voimme hankkia koulutusta, elää paremmin ja saada kunnioitusta, Campos pohtii.
Kotikäyntejä ja tukiopetusta
Tukisäätiön Garcían mukaan koulutus ja työ ovat romanien integroitumisen peruspilarit. FSG tukee romanilasten koulunkäyntiä 300 koulussa eri puolilla maata. Málagassa tuen piirissä on 50 koululaista sekä näiden vanhemmat ja opettajat.
Neljä tukihenkilöä tekee kotikäyntejä ja järjestää tukiopetusta kouluilla kerran viikossa.
Málagan Guadalmedinan koulun oppilaista 80 prosenttia on romaneja.
– Taistelemme lintsaamista vastaan ja yritämme herätellä vanhempia näkemään koulunkäynnin tärkeyden, biologiaa opettava Isabel Passas kertoo.
García myöntää, että romaninuorten motivointi opintielle ei ole helppoa, kun lama ja syrjintä heikentävät heidän työnsaantiaan entisestään.
Hän kuitenkin huomauttaa, että eräissä muissa Euroopan maissa romanien asema on vielä tukalampi kuin Espanjassa, jossa he ovat sentään maksuttoman terveydenhuollon ja sosiaalisen asuntotuotannon piirissä.
uutiskirje 
