Ranskan joukot ovat tällä viikolla vallanneet viimeisetkin merkittävät Malin pohjoisosan kaupungit ääri-islamisteilta. Konflikti ei kuitenkaan ole välttämättä ohi, sillä kapinalliset saattavat odottaa kaupunkien ulkopuolella uutta tilaisuutta.
Tammikuun puolivälissä, pian Ranskan aloitettua sotatoimet Malissa, kaksi ranskalaista poliitikkoa syytti Qataria materiaalisen avun toimittamisesta Pohjois-Malin separatisteille ja islamisteille. Toinen heistä oli äärioikeiston Kansallisen rintaman puheenjohtaja Marine Le Pen ja toinen kommunisteja (PCF) edustava senaattori Michelle Demessine.
Le Penin lausunto oli vastaus Qatarin pääministerin Hamad bin Jassim al-Thanin kehotukseen vuoropuhelusta Malin islamistien kanssa.
”Taustalla kilpailu vaikutusvallasta.”
”Ei tue tuaregeja”
Ensimmäisenä syytökset Qatarin salaisesta pelistä Malissa esitti viime kesäkuussa ranskalainen viikkolehti Le Canard Enchaîné.
Artikkelissaan ”Ystävämme Qatar rahoittaa Malin islamisteja” lehti kirjoitti, että Qatarista on lähtenyt rahaa niin tuaregien (ei-uskonnolliselle) MNLA:lle, al-Qaida-yhteyksistä syytetylle Ansar Dine -järjestölle kuin jihadistiselle MUJAO:llekin.
Lehti ilmoitti lähteekseen nimeltä mainitsemattoman henkilön Ranskan sotilastiedustelusta.
Tuaregien kuuluisan Tinariwen-yhtyeen basisti Ag Leche syytti viime syksynä suomalaisen Rauhan puolesta -lehden haastattelussa Qataria islamistien tukemisesta.
”Qatar on sanonut auttavansa meitä, mutta he ovat tukeneet vain islamisteja. Meillä ei ole intressejä moiseen. Qatar on vain lisännyt ongelmiamme”, sanoi Leche.
Qatarin Punainen Puolikuu
Ääri-islamistien Gaon kaupungin pormestarin paikalta syrjäyttämä Sadou Diallo sanoi heinäkuussa radiohaastattelussa, että ”Ranskan hallitus tietää aivan hyvin, ketkä tukevat näitä terroristeja. Esimerkiksi Qatar lähettää niin kutsuttua apua ja ruokaa joka päivä Gaon ja Timbuktun lentokentille.”
Qatarin Punainen Puolikuu oli viime kesänä ainoa Pohjois-Malissa toiminut avustusjärjestö. Se on kiistänyt osallistuneensa muuhun kuin humanitaariseen toimintaan.
”1980-luvulta lähtien”
Geopolitiikan tutkija Mehdi Lazar kirjoitti joulukuussa ranskalaisessa L’Express-viikkolehdessä, että Qatar on jo pitkään rakentanut vaikutusvaltaa Pohjois-Malissa: ”Se on 1980-luvulta lähtien perustanut rahoittamiensa instituutioiden verkoston, johon kuuluu madrassoja (koraanikouluja), muita kouluja ja hyväntekeväisyysjärjestöjä.”
Lazarin mukaan Qatar odottaa saavansa aikanaan vastinetta investoinneilleen, kun Malin öljyä ja kaasua aletaan hyödyntää ja maan infrastruktuuria kehittää. Myös kulta- ja uraanivarannot kiinnostavat.
Qataria motivoi Lazarin mukaan myös uskonto. Se haluaa Malin kautta lisätä vaikutustaan Länsi-Afrikassa ja Sahelin alueella.
Samalla kyse on kahdenlaisesta globaalista kilpailusta. Toista Qatar käy Saudi-Arabian kanssa ollakseen sunnalaisen islamin keskus, toista käydään sunnalaisten ja shiialaisten muslimien välillä. ”Tämä on jatkoa ponnistuksille, joita Qatar on jo tehnyt Egyptissä, Libyassa ja Tunisiassa”, kirjoitti Lazar.
Lazarin mukaan Qatar ei kuitenkaan halua ”liata käsiään” ja tulla suoraan sotketuksi Malin konfliktiin, vaan se pyrkii välittäjän rooliin tulevissa neuvotteluissa.
uutiskirje 
