Intiaanit vastaan öljy-yhtiö Bolivian luonnonpuistossa

Caiguan kylässä Etelä-Boliviassa asuvat guaraní-intiaanit eivät halua osuutta öljytuloista tai korvauksia ympäristötuhoista. Heille tärkeintä on puhdas vesi.

Gran Chacon maakunnassa sijaitsevan Caiguan 250 asukasta ovat nousseet vastustamaan alueen runsaiden öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämistä.

Intiaanit ovat lokakuulta asti estäneet tiesuluin ihmisten ja koneiden pääsyn valtion öljy-yhtiön tuotantoalueelle. Esiintymä sijaitsee vuonna 2000 perustetussa Aguaragüen vuoriston kansallispuistossa, jossa guaranít elävät perinteidensä mukaan.

Alueelle rakennettu tekojärvi turvaa kasteluveden 700 hehtaarin viljelmille ja 15 kylän asukkaille.

Kallis tekojärvi vaarassa

Tarijan alueen guaraníen päällikkö Tomás Araray sanoo, että tiesulut poistetaan vasta, kun saadaan ehdoton varmuus siitä, että öljyesiintymän hyödyntäminen ei vaikuta Caiguan järven veteen.

Araray muistuttaa, että järven rakentaminen tuli kalliiksi, joten sen saastuttaminen tai liettyminen ei tule kuuloonkaan. Hänen mukaansa kansallispuiston alueella on jo 20 vanhaa kehnosti suljettua porauskohdetta, joista tihkuu öljyä pintaan.

Lähistön vedet ovat sameita ja öljyisiä eivätkä sovellu ihmisten tai eläinten juotavaksi, päällikkö jatkaa.

Bolivian öljy-yhtiö YPFB on luvannut sulkea porausreiät ja puhdistaa jäljet. Saasteiden vaikutukset kuitenkin näkyvät yhä selvästi vedessä ja rannoilla.

Sopimus rikottiin?

Selkkaus alkoi kun YPFB Chaco ryhtyi syksyllä kaatamaan puita ja raivaamaan tietä Caiguassa tuodakseen esiintymälle porauslaitteistoa.

Araray myöntää, että guaranít ovat tehneet YPFB:n kanssa sopimuksen, joka sallii yhtiön etsiä uusia öljylähteitä kansallispuistosta. Hänen mukaansa sopimus edellytti, että yhtiö kunnostaa ensin vanhat porauspaikat, mutta niin ei tapahtunut.

Päällikkö korostaa, että Caiguan maatalous tuottaa yli 60 prosenttia 30 000 asukkaan Villa Montesin kunnan ruoasta.

Alueella vieraillut YPFB:n pääjohtaja Carlos Villegas vakuuttaa puolestaan, että yhtiöllä on suunnitelma vanhojen porausreikien tukkimisesta.

Yhtiö varoittaa, että valtio menettää Caiguan protestin vuoksi sata miljoonaa euroa vero- ja muita tuloja. Tarijan aluehallinnon tappioiksi se laskee 34 miljoonaa euroa.

Luontosuhde pääasia

Yaku-Iguan guaranípäällikkö Jorge Mendoza viittaa luvuille kintaalla.

– Tärkeintä on säilyttää ystävälliset suhteet luontoon.

YPFB Chaco on uhannut intiaaneja oikeustoimilla. Guaranít aikovat silti jatkaa taistelua, jolla on jo perinteitä. Vuonna 2010 he järjestivät sadan kilometrin marssin protestiksi sille, että hallitus ei ollut täyttänyt kansallispuistoa perustettaessa antamiaan lupauksia.

Lupauksista tärkein koskee guaraníen mukaan vesiensuojelua.

– Jos Aguaragüen vesivarat tuhoutuvat, vastaavia ei löydy koko Chacosta, Mendoza sanoo.

Aguaragüe on tuhannen neliökilometrin laajuinen alue, jonka 30 intiaanikylässä asuu yli 10 000 ihmistä. Enemmistönä olevien guaraníen lisäksi seudulla elää weenhayek-kansaa.

Alueella on rikas kasvisto ja eläimistö, mutta myös osa Bolivian runsaimmista öljy- ja kaasuesiintymistä.