Kotitalousvähennyksen laajentaminen pientaloihin elvyttäisi
Kotitalousvähennys laajeni vuoden alussa 3 000 euroon henkilöä kohti. Kahden huoltajan taloudessa remontteja, hoiva- ja hoitotöitä sekä tietotekniikkaan liittyvien laitteiden asennus- ja opastustyötä koskeva veroetu on siis enimmillään 6 000 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa henkilöä kohden.
Laajentunutta kotitalousvähennystä on markkinoitu lääkkeenä taantumaan, mutta vasta neljä kuukautta voimassa olleen järjestelyn työllisyysvaikutuksista ei ole koottua tietoa.
Rakennusalalla haluttaisiin ottaa askel eteenpäin. Rakennusyrittäjä Jorma Kortesoja Oulaisista on ehdottanut taantumasta pahoin kärsivän alan elvyttäjäksi kotitalousvähennyksen määräaikaista laajentamista koskemaan myös vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen uudisrakentamista. Tämä koskisi vuosia 2009 ja 2010.
”Työllisyystilanne
on hirvittävä”
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kannattaa Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajanakin toimivan Kortesojan mallia.
– Tämä tulppaisi ehkä omalta osaltaan pienten yritysten konkursseja, jos yksityishenkilöille tulisi tällainen houkutin myös uudisrakentamiseen sekä omakotitalojen että kesäasuntojen osalta. Se parantaisi rakennusalan hirvittävää työttömyystilannetta, joka on vielä pahenemassa, sanoo Harjuniemi.
Talonrakennusalalla oli maaliskuussa 17 000 työtöntä. Alan työttömyys paheni edelliseen vuoteen verrattuna 33 prosentilla.
Nykyisin kotitalousvähennys koskee rakennusalalla asunnon ja vapaa-ajan asunnon remontteja, mutta ei kokonaan uusien talojen rakentamista.
Ehdotuksen työllisyysvaikutukset ovat osin arvailujen varassa. Sekä Jorma Kortesoja että veroasioista vastaava johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä puhuvat jopa 20 000 henkilötyövuodesta.
RPK-Rakennuspalvelua Oulaisissa vetävä Jorma Kortesoja sanoo, että 20 000 henkilötyövuotta toteutuisi helpostikin. Niistä viitisen tuhatta tulisi suoraan rakentamiseen vuodeksi, jopa puoleksitoista.
– Sen lisäksi työpaikkoja tulisi elementtiteollisuuteen, kuljetuksiin, maanrakennukseen, kaavoitukseen, viemäröintiin ja vesijohtojen rakentamiseen, Kortesoja luettelee.
– Yhden perheen kotitalousvähennys vaikuttaa kaikkiin näihin alihankkijoihin.
Omakotitalotkin
aallonpohjassa
Anna Lundénin mukaan yhden valmistalon rakentamisessa lasketaan olevan viiden henkilön työpanos. Jos tänä vuonna käynnistyisi 4 000–5 000 kohdetta, niin päästäisiin 20 000 henkilötyövuoteen.
Myös Matti Harjuniemen mukaan työllisyysvaikutukset olisivat huomattavat:
– Omakotirakentaminen on nyt pahimmassa aallonpohjassa pitkiin aikoihin. Niitä rakennetaan tänä vuonna Suomessa ehkä vain 6 000, kun normaalivuoden aloitukset ovat olleet jopa 14 000. Pudotus on aivan hillitön.
Vuonna 2006 Suomessa rakennettiin 16 000 omakotitaloa. Vielä kuluvan vuoden alussa tämän vuoden luvuksi ennakoitiin 9 000, mutta nyt siitäkin on tultu alas Harjuniemen mainitsemiin lukuihin.
Porkkana jopa
12 000 euroa
Olisiko 6 000 euron veroetu riittävä porkkana useimmille ihmisille elämän suurimman investoinnin käynnistämiseen?
– Siinä voisi olla innostusta joidenkin töitten aloittamiseen ja ehkä kesämökkien rakentamiseen ihmisille, jotka kuitenkin laskevat rahat aika tarkkaan, Matti Harjuniemi arvioi.
Jorma Kortesoja muistuttaa, että taloa tehdään yleensä kahden kalenterivuoden aikana. Silloin puhutaan 12 000 euron porkkanasta perhettä kohden.
– Vaikka puolisoista toinen on töissä ja toinen työttömänä, niin 12 000 on jo niin iso raha, että nuoripari ajattelee jossain vaiheessa saavansa työtä. Että rakennetaan nyt se talo.
Kortesojan mielestä kysyntää uusille taloille olisi. Nuoria pareja käy asuntonäytöissä niin kuin ennenkin, mutta tässä tilanteessa kukaan ei uskalla tehdä päätöksiä.
Valtiontaloudelle kotitalousvähennyksen laajentaminen ei olisi Harjuniemen mukaan ongelma lainkaan. Silloin kun sitä ei käytetä, se ei maksa mitään. Ja kun käytetään, se tuottaa vastineeksi palkka- ja verotuloja.
Jorma Kortesoja korostaa, että vähennyksen laajentamisen uudisrakentamiseen tulisi olla nimenomaan määräaikainen täsmäisku.
– Sillä rakentamiseen saadaan sysäys ja kysyntä liikkeelle. Mutta määräaikaisuus estäisi pelaamisen.
Kuitilla saisi
taas työväkeä
Rakennusliitto on jo vuosia pitänyt ääntä harmaata taloutta vastaan. Usein se näyttää olevan ainoa taho, jota asia kiinnostaa. Matti Harjuniemi kannattaakin kotitalousvähennystä ja sen väliaikaista laajentamista myös tästä näkökulmasta.
– Eihän näitä vähennyksiä pysty saamaan, ellei ole näyttöä verollisesta palkanmaksusta. Pimeässä taloudessa sitä ei pysty käyttämään hyväksi. Kotitalousvähennys on tuonut osan remonttitöistä valoisan talouden ja sitä kautta verovalvonnan piiriin. Siinä mielessä sillä on hyvä vaikutus, kehuu Harjuniemi.
Samaa mieltä on johtaja Tapio Kari Rakennusteollisuuden keskusliitosta.
– Kotitalousvähennys on purrut remonttipuolella ja varmasti se purisi myös omakotirakentamisessa. Kun kotitalousvähennyksen saamisen edellytyksenä on kuitit tehdystä työstä, niin kaikki olisi kuitillista työtä omakotipuolellakin.
Tarkkaa tietoa harmaan talouden osuudesta pientalorakentamisessa ei rakennusalan liitoissa ole. Tapio Karin näppituntuman mukaan siellä se on kuitenkin suurempi ongelma kuin ammattimaisemmissa isoissa uudistalo- ja remonttikohteissa.
– Ja kyllähän kaikki kuulevat puheita siitä, ettei kuitilla saa ketään töihin, Kari muistuttaa.
Rakennusliitto esitteli viime kuussa omaa tutkimustaan harmaan talouden laajuudesta. Sen mukaan vuonna 2007 Suomessa tehtiin 30 000 henkilötyövuotta ulkomailta lähetetyllä työvoimalla. Tuhat ilmoittautui veronmaksajiksi.
lehti 