Nokialaisesta nuorisotyöntekijä Roope Lehdosta, 33, tuli pari vuotta sitten Työväen urheiluliiton TUL:n Tampereen piirin toiminnanjohtaja. Piiritoiminnan uudelleen virittämisen hän näkee avaintehtäväkseen.
Uudet avaukset piiritoiminnan aktivoinnissa ovat vielä vähän hakusessa, sanoo järjestötyön johtamiskoulutuksen yhteisöpedagogi Lehto vaatimattomasti.
– Lapsiin ja nuoriin pitää panostaa. Heissä on myös TUL:n aktiivisuuden tulevaisuus.
Matalan profiilin mukaantulokynnys on yksi Lehdon avaintermejä, kun hän kuvailee ideoitaan. Matalalla kynnyksellä hän tarkoittaa sitä, että kaupunginosiin ja kortteleihin pitää perustaa eri lajeihin ryhmiä, joihin ympäristön lapset ja nuoret voivat tulla helposti ja halvalla mukaan – mahdollisimman paljon ihan ilmaiseksi.
Kansanurheilu ja -liikunta ovat tullilaisten aatteellisuutta tulevaisuudessa, Lehto sanoo.
– Pitäköön muut huippu-urheilun ja sen kehittämisen, mutta meillä tulevaisuudessa suuntaudutaan selkeästi tähän mukavaan harrastamiseen. Sillä on kysyntää.
TUL.n noustava
uudelleen
Työnsäkin puolesta Lehdon on varmaan sanottava, että TUL:n on noustava uudelleen – mutta hänen puhettaan kuunnellessaan uudesta noususta alkaa vakuuttua.
Ehkä yksi Lehdon kyvyistä tehtävässään on, että hän tunnustaa TUL:n toiminnan alamäen. Alamäkeen luisuttiin varsinkin sen jälkeen, kun TUL:n kilpaurheilutoiminnan ohjaaminen ja kouluttaminen siirtyi käytännössä 1993 perustetulle Suomen liikunta- ja urheilu ry:n SLU:n lajiliitoille.
Vanha lähes kaikessa itsenäinen TUL sai käytännössä kovan kolauksen, kun porvarillinen ja työväenhenkinen huippu-urheilu ja -voimistelu Suomessa yhdistettiin saman katon alle. Edelleen TUL:n urheiluseurat jatkavat itsenäisinä tullilaisina järjestöinä, mutta niiden toimintakyky ja resurssit ovat pienentyneet ratkaisevasti.
Lehto sanoo, ettei hän enää edes mieti SLU-shokkia, jota valitettavasti osa vanhemmasta väestä edelleen potee.
Nyt on hänen mielestään aika kunnolla pohtia, mikä on TUL:n toiminnan tulevaisuus.
– Nyt ollaan kartoitus- ja murrosvaiheessa. Porukka rupeaa vasta nyt tajuamaan, mistä on kysymys.
Lehto sanoo, ettei tehtävä ole helppo, mutta haastava.
– Toivoisin, että herätettäisiin asiasta kunnon keskustelu. Sillä tavalla löytyy se, mitä meidän pitää tehdä, mitä seurat kaipaavat ja mitä jäsenistö kaipaa.
TUL edelleen
tasa-arvon asialla
Lehdon mukaan TUL:n pitää olla edelleen yhteiskunnallisen tasa-arvon asialla. TUL:lla on maineikkaat perinteet sekä sukupuolisen että palvelutarjonnan tasa-arvoasioissa. Niistä on pidettävä kiinni.
Lehto näkee tullilaisuuden tehtävän vahvasti kansanurheilun ja -liikunnan parissa. Siihen on kaksi syytä. Perustason kuntoliikunnan ”höntsy”-toiminnan tarjonta ei kohtaa kovaa kysyntää. Näitä palveluita olisi tarjottava kohtuuhintaan.
TUL:n vanha aatteellisuus on aika tavalla hävinnyt, Lehto myöntää. Mutta samalla hän kyllä sanoo, että juuri tuo perustason tasa-arvoisten halpojen palvelujen tarjonta on sitä aatteellisuutta, joka sopii aikaan.
– Jos politiikassa ei enää puhuta oikein politiikkaa niin ehkä sitä ei kannata tässäkään kovin nostaa ykkösjutuksi.
– Tässä aatteellisuudessa on vähän sama kuin tässä luokkakeskustelussa, että työläiset ei tiedä enää olevansa työläisiä. Yhteiskuntahan tähän peilautuu. Urheilu ja järjestöt menee yhteiskunnallisen tilanteen mukana.
TUL:n pitää ottaa Lehdon mukaan oma vastuunsa yhteiskunta-asemasta riippumattoman tasa-arvon toteuttamisesta liikunnassa.
– Kasvatuksellinenkin puoli tässä on tärkeää. Jos TUL pystyy vaikuttamaan lasten liikunnalliseen hyvinvointiin ja kasvatukseen, vähänkin, niin se on silloin paikkansa ansainnut.
lehti 