Kansanedustaja Annika Lapintie kuvaa Vasemmistoliiton eurovaalitulosta sanoilla kauhea pettymys.
Lapintie keräsi vasemmistoliittolaisista selkeästi eniten ääniä, 29 353, ja oli alkuillan tulosten mukaan jo pääsemässä europarlamenttiin. Helsingin äänet kuitenkin lopullisesti ratkaisivat viimeisen paikan Vihreiden hyväksi.
Lapintie on harmissaan koko suomalaisen vasemmiston puolesta.
– Nyt parlamentissa on yksi politiikassa toiminut vasemmistolainen edustaja eli SDP:n Liisa Jaakonsaari ja hänkin meistä poiketen on hyvin Nato-myönteinen.
SDP:n toinen tuore europarlamentaarikko Mitro Repo oli sitoutumattomana puolueen listalla eikä ole toiminut politiikassa aiemmin.
Lapintietä järkyttää myös Vasemmistoliiton kannatusprosentti, 5,9. Hänestä puolueen viestissä ei kuitenkaan ole vikaa.
– Siksi minun on vaikea ymmärtää tulosta. Viestimme taloudellisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta on ylivoimaisesti paras viesti, mutta tapa, jolla kerromme sen, ei ilmeisesti puhuttele ihmisiä. Meidän on syytä katsoa peiliin ja selkeyttää linjauksiamme.
– Lisäksi kannattajistamme monet suhtautuvat hyvin kriittisesti Euroopan unioniin, mutta tämä kritiikki ei kohdistu siten, että unioniin äänestettäisiin ihmisiä muuttamaan sitä, vaan jättämällä äänestämättä.
Samansuuntaista viestiä kertoo se, että äänestysprosentti jäi 40:een.
– Politiikka ei tavoita ihmisiä. Se on hirveää, koska kuitenkin on tarkoitus hoitaa ihmisten asioita ihmisten ehdoilla.
Silti Lapintie ei ole vaatimassa puoluejohdon vaihtamista.
– Nyt on vuosi aikaa seuraavaan puoluekokoukseen, jossa henkilöratkaisut tehdään joka tapauksessa. Se on lyhyt aika, hän sanoo.
Lapintie spekuloi vaaliliitoilla, vaikka pitää niitä arveluttavina äänestäjän kannalta. Kristillisdemokraatit saivat oman parlamentaarikon, kun olivat vaaliliitossa perussuomalaisten kanssa.
– Jos olisimme olleet vaaliliitossa SDP:n kanssa, vaaliliitolla olisi kaksi paikkaa enemmän kuin vasemmistopuolueilla nyt.
Läpi olisivat todennäköisesti menneet niin Lapintie kuin SDP:n Kimmo Kiljunen.
Vaalipäivänä Lapintie ehdotti, että Suomessa yhdistettäisiin eurovaalit ja presidentin vaalit.
– Se olisi hyvä äänestysprosentin kannalta, hän sanoo yhä. Ensimmäisiä yhteisvaaleja hän kaavailee vuodeksi 2014. Samalla presidentin kausi lyhennettäisiin viiteen vuoteen.
uutiskirje 
