Vasemmistoliiton valitus meni läpi
Turun hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginvaltuuston vuosi sitten hyväksymän asemakaavan rakentaa kerros- ja rivitaloja entiselle telakka-alueelle vastapäätä Turun linnaa. Kaavasta valittivat Turun Vasemmistoliitto, ympäristöyhdistys Puu ja Talo sekä Museovirasto.
Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mirka Muukkonen on tyytyväinen ratkaisusta. Samalla hän kuitenkin kummeksuu apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen lausuntoa, että kaava voidaan toteuttaa vain esitetynlaisena tai ei sitten ollenkaan.
Muukkonen näkee Virtasen puheissa kiristyksen piirteitä. Virtasen mukaan kaavaa ei voi toteuttaa taloudellisesti muutoin kuin valtuuston hyväksymässä muodossa. Hallinto-oikeus hylkäsi kaavan, mutta rajasi päätöksen ulkopuolelle kaksi kaupungin keskustan puoleista korttelia.
Muukkonen pitää ”pökerryttävänä”, että kaavojen perusteena Turussa pidetään vain kannattavuutta eikä sitä, mikä on kaupungin ja kaupunkilaisten etu.
– Telakkaranta tulee pitää vapaana tilana kaupunkilaisille. Kaavassa siitä olisi tullut ihmisten pihapiirejä, Muukkonen sanoo.
Puheenjohtaja muistuttaa, että alue kuuluu Aurajoen kansallismaisemaan. Muukkosen mukaan kaava sotii lähtökohdiltaan myös sitä vastaan, että Turku on liittymässä kansalliseen kaupunkipuistohankkeeseen. Rakennettavaksi suunniteltu alue rajoittuu Korppolaismäkeen, joka kuuluu kaupunkipuistoon.
Virtanen aikoo tuoda esityksen valituksen tekemisestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kaupunginhallituksen 16. kesäkuuta kokoukseen. Valtuustossa kaavapäätös syntyi äänin 55–11. Lähes koko Vasemmistoliiton sekä sinivalkoisten ryhmä vastustivat kaavaa. Muukkonen ihmettelee vieläkin, että vihreä olivat kaavan kannalla, vaikka se tuhoaa ympäristöarvoja.
Hallinto-oikeus perustelee ratkaisuaan muun muassa sillä, että kaava on Turun yleiskaavan vastainen. Suunnitelman rakentaminen hävittää sulkutelakan kulttuurihistoriallisen arvon. Rakennelma on Suomessa ainutlaatuinen sekä keskeinen ja näkyvä jäänne alueella harjoitetusta telakkatoiminnasta.
Oikeus muistuttaa, että talojen harjat nousevat yli taka-alan Korppolaismäen huipun aivan vastapäätä Turun linnaa. Kortteliin on osoitettu yhteensä yksitoista seitsenkerroksista taloa. Rakentaminen hävittäisi oikeuden mukaan Korppolaismäen merkityksen maisemassa samalla, kun alueen ominaispiirteet katoaisivat. Lähimmillään rakennukset tulisivat noin kymmenen metrin päähän vesirajasta.
Kaavan toteuttaminen edellyttäisi mittavia louhintatöitä.
Aurajokisuun kaavoittamista on ajettu jo 17 vuotta. Nykyinen maanomistaja Wärtsilä Oyj haki kaavanmuutosta syksyllä 2005. Rakentaminen nousi esille, koska Turun Korjaustelakka Oy oli siirtynyt Naantaliin ja Wärsilän dieseltehtaan toiminta Italiaan.
lehti 