Klisee tai ei, mutta stand up -koomikko Mika Eirtovaara on tosissaan. Niin tosissaan, että hymystä ei irtoa vilaustakaan.
– Pariutuminen ja parin löytäminen on universaali asia. Kyllä jokainen haluaa parisuhteeseen. Aika vain on niin hektinen, että suhteelle ei anneta helposti aikaa, Eirtovaara pohtii.
Miltä tuntuu olla 36-vuotias sinkku mies? Ja ennen kaikkea, mikä on elämän tarkoitus.
– Puhun omalla nimelläni omasta itsestäni.
Eirtovaara astuu Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museon sisäpihan näyttämölle yksin mikrofoninsa kanssa. Turkulaiset kutsuvat paikkaa Rettigin palatsin pihaksi.
Eirtovaara kertoo tehneensä stand upia yhdeksän vuotta. Produktio Elämän tarkoitus on tältä ajalta kertyneiden kokemusten summa.
Pistää itsensä likoon on laimea ilmaus. Olla yksin, oma itsensä ja vielä hauskakin. Siinä Eirtovaaran karu haaste.
Kanssanäyttelijät eivät ole antamassa hengähdystaukoa. Päällä ei ole rooliasua, vaan omat vaatteet. Stand up tuntuu lajina pelottavalta.
– Lisääntyminen, pariutuminen, uskonto, kuoleman jälkeinen elämä, Eirtovaara luettelee esityksen teemoja.
Näytettä esityksestä Eirtovaara ei anna. Puolen toista tunnin yhden miehen show väliaikoineen nähdään 29 kertaa. Voidaan puhua showsta, koska hauskanpito on tärkeintä.
– Esitys pelottaa minua yleensä, mutta toisaalta myös tietää, mille nauretaan, Eirtovaara kertoo.
– Sukeltaminen perimmäisten kysymysten äärelle ilottelevan sarkastisella tyylillä edustaa sellaista lajityyppiä, jonka koen itselleni läheiseksi, sanoo produktion ohjaaja Tuomas Parkkinen.
Kesäteatterissa
ensi kertaa
Turussa nähdään stand upia ensimmäistä kertaa Suomessa kesäteatterin näyttämöllä. Turkulaisen Linnateatterin tuottama esitys lienee lajissaan maailman ensimmäinen.
Parkkisen mukaan stand up -komiikka on meillä uusi esittävän taiteen laji. Se tuli Suomeen noin 20 vuotta sitten Ruotsista. Alussa sitä harrastettiin Suomen ruotsinkielisten piirissä.
Suomessa toimii stand up -klubeja. Niissä esityksen pituus on tavallisesti 15-20 minuuttia. Eirtovaaran yli tunnin esitys on alan miesten ja naisten keskuudessa kova kakku.
Stand up -komiikka syntyi anglosaksisissa maissa 1800-luvun lopulla.
– Se liittyi varietee-esityksiin. Roudaustauoille tarvittiin joku, joka puhuu hauskoja.
– Myöhemmin stand up -esitykset eriytyivät klubeihin ja baareihin, Parkkinen kertoo
Englannissa toimii ”social Clubs” -nimellä kulkevia klubeja, joissa esiintyy stand up -koomikkoja.
Yleisöllä suuri
merkitys
Stand up -koomikolle vuorovaikutus yleisön kanssa on varmastikin tärkeämpää kuin näyttelijälle teatterissa.
– Koomikon pitää tuntea yleisönsä, Parkkinen sanoo.
– Jokainen esitys on ainutkertainen. Jokainen yleisö on erilainen, ja sillä on suuri merkitys. Yleisö ei edes tiedä, kuinka suuri merkitys heillä on.
Esityksen tunnelma, jännitteet ja rytmi muotoutuvat esittäjän ja yleisön välisen vuoropuhelun pohjalta.
– Jutut ovat Mikan keksimiä. Minä toimin makutuomarina, kustannustoimittajana, sparraajana, harjoitusvastustajana ja olen ohjaaja, Parkkinen kuvaa osuuttaan.
– Ainoa kriteeri on, että jutut ovat hauskoja. Niiden pitää olla oivaltavia ja kriittisiä, mutta myös kökköjä mahtuu mukaan.
n
Mitä miehiä?
Tuomas Parkkinen
(s.1969) on tehnyt stand up -komediaa ja tenoriaarioita yhdistävän estradishown Matin ja Tepon veli sekä kirjoittanut oman versionsa maan luetuimmasta kirjasta Turun ja Naantalin seudun puhelinluettelo 2007.
Parkkinen on kirjoittanut näytelmiä äitiydestä Madaamit, feministimiehistä Ruunajaiset, Jeesus nasaretilaisen lähiomaisista Stand up, Jesus sekä Aatamin ja Eevan työmoraalista Yhden tuska on toisen show.
Mika Eirtovaara
(s.1973) on näyttelijätyön maisteri, joka on tehnyt stand upia vuodesta 2000. Hän voitti Pieksämäen monologikilpailun esityksellään Kuka tappoi Hamletin vuonna 2000.
Aboa Vetuksen & Ars Novan pihanäyttämö on Eirtovaaralle tuttu roolista Tuomas Parkkisen ohjaamassa Klassikkokaraokessa vuonna 2007.
Eirtovaara dramatisoi ja ohjasi Turun Nuoren Teatterin Turku-Tukholma -musiikkihupailun ravintola Samppalinnassa vuonna 2008. (KU)
uutiskirje 