Ruotsin Åreen tänään kokoontuvat energiaministerit ja huomenna paikalle saapuvat ympäristöministerit koettavat ratkoa, miten kehitysmaat koukutettaisiin mukaan ilmastotalkoisiin.
Euroopan unioni on laskenut, että trooppisten metsien hakkuiden pysäyttäminen ja kehitysmaiden energiapihi teollisuus tulisi maksamaan EU:lle sata miljardia euroa vuodessa.
Ministerien epävirallisessa kokouksessa pohditaan, kuinka raha saataisiin kasaan. Osa rahasta virtaa takaisin unioniin, sillä kehitysmaissa ei vielä osata energiapihiä teknologiaa.
Toisaalta Ranska on vaatinut, että trooppisten metsien suojelu tulisi hyvittää keventämällä teollisuusmaiden ilmastovastuita. Muut EU-maat tuskin hyväksyvät Ranskan ideaa, sillä muilla ei ole merentakaisia trooppisia saaria.
Lisäksi kehitysmaille osoitettava rahasumma on vielä auki. Kauppaa käydään asetelmista, että kehitysmaat haluavat ensin tietää kauppahinnan, mutta EU-maat vaativat ensin näytille kauppatavaran eli säästötoimet. Lisämausteen kiistaan tuo se, että Intia ja Kiina on luokiteltu kehitysmaiksi.
Investointeja teknologiaan
Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta ei pidä sadan miljardin pottia kehitysmaille mitenkään mahdottomana.
– Se on iso raha, mutta nyt kyse on siitä, että seuraavan viiden vuoden aikana maailman päästöt täytyy saada kääntymään laskuun.
Myllyvirta muistuttaa, että kehitysmaat voivat hankkia rahalla uutta, puhdasta teknologiaa.
– Raha ei mene kankkulan kaivoon, vaan se on investointi. Samalla se elvyttäisi maailman taloutta, kun saataisiin uusiutuvan energian hankkeita ja teollisuuslaitoksia voitaisiin uudistaa.
Myllyvirran mukaan riskinä on, että sademetsien suojelu vie huomiota fossiilisten polttoaineiden vähentämistarpeelta.
– Tässä täytyy edetä molemmissa tavoitteissa.
Energiatehokkuudelle sitova tavoite
Toiseksi isoksi kysymykseksi Åressa nousee EU:n pyrkimys kiristää päästövähennystä 30 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämän EU on luvannut tehdä, mikäli Kööpenhaminan ilmastokokous pääsee sopuun syksyllä.
Suomen Luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius luottaa, että tavoitteessa pysytään. Hänen mukaansa toiseksi tulisi nostaa energiatehokkuus, ohi uusiutuvan energian lisäämisen.
– Energiatehokuutta lisäämällä voidaan EU:n sisällä vähentää nopeasti päästöjä. Se on kustannustehokkain keino.
Stranius toivoo, että Åressa valmisteltaisiin kunnolla sitova tavoite energiatehokkuuden lisäämiseksi. Nyt se mainitaan vain viitteellisesti.
uutiskirje 
