Suomalaisten enemmistö on valmis nostamaan oppivelvollisuusikää 18 vuoteen. Sillä varmistettaisiin, että nuori saa peruskoulun jälkeisen koulutuksen.
Viime viikolla maakuntalehtien kysely näytti vihreää valoa SAK:n entisen puheenjohtajan Lauri Ihalaisen esitykselle.
Opetusviranomaiset suhtautuvat oppivelvollisuusiän nostoon varoen. Pahimmassa tapauksessa oppivelvollisuuden laajentaminen saattaisi johtaa koulutusresurssien haaskaukseen.
– Jos nuori pakotettaisiin ottamaan vastaan vastentahtoisesti vaikkapa opiskelupaikka laitoshoitajan linjalla, vanhempien pitäisi huolehtia koulunkäynnistä, johtaja Pasi Kankare opetushallituksesta sanoo.
Hän vastaa ammattikoulutuksen hallinnosta.
– Tietysti oppivelvollisuusiän nosto puhdistaisi tilastoja. Nyt nuori voi keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja mennä vaikka sohvaperunaksi. Tämä ryhmän kiinnostuksen herättämiseksi vaaditaan muita tukitoimia.
Ammattistartista
ensiapua
Kankare muistuttaa, että opetusministeriö haluaa jo nyt taata kaikille nuorille opiskelupaikan.
– Joillakin paikkakunnilla päästään jo lähelle koulutustakuuta, ikäluokasta vain muutama jää ulkopuolelle.
Koulutustakuun tueksi on tulossa ammattistartti, johon voivat hakeutua peruskoulun päättäneet sekä myös ammattikoulutuksen tai lukion keskeyttäneet. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuussa.
– Nuori pääsee kokeilemaan vuodeksi, onko ammattilinja hänelle oikea, Kankare kertoo.
Koulutus väärissä
paikoissa
Koulutustilastot eivät anna viranomaisten mukaan oikeaa kuvaa siitä, kuinka moni nuori jää vaille koulutuspaikkaa.
Vuonna 2008 peruskoulun päätti 68 500 nuorta. Heistä reilut 1 700 nuorta ei hakenut jatkopaikkaa lukiossa tai ammattikoulussa. Koulutuspaikkaa vaille jäi noin 4 800 nuorta.
Kankare laskee nopeasti, että jos nämä nuoret haluttaisiin sijoittaa ammattikouluihin, aloituspaikkoja pitäisi lisätä reilulla kymmenesosalla.
Jo nyt valtio on lisännyt ammattikoulutuksen aloituspaikkoja, viime vuonna noin 7 000 paikalla.
– Valtion budjettiin on vaikea saada lisää ammattikoulutuspaikkoja. Lukiokoulutus tulee paljon halvemmaksi, Kankare huomauttaa.
Toisaalta koulutuspaikkoja jää auki, mutta ne voivat olla toisella puolella Suomea, tai toisilla linjoilla.
– Täytyy muistaa, että aloituspaikat jakautuvat aika epätasaisesti. Esimerkiksi Rovaniemellä jää lukiopaikkoja täyttämättä, pääkaupunkiseudulla kaikki halukkaat eivät mahdu lukioihin, Kankare kertoo.
uutiskirje 
