Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki:
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki pitää hallituksen budjettiesitystä epäonnistuneena erityisesti työttömyyden hoidon kannalta.
Esityksessä on osoitettu talouden elvytykseen yhteensä
330 miljoonaa euroa. Kokoomuksen Ben Zyskowicz arvioi, että yksin nuorisotyöttömyyden vastainen kamppailu vaatisi
500 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto yhtyy tähän käsitykseen.
Vasemmistoliiton arvion mukaan elvytykseen ja massatyöttömyyden ehkäisemiseen tarvittaisiin kokonaisuudessaan noin kaksi miljardia euroa.
Arhinmäki myöntää, että taloudellinen tilanne on hyvin hankala ja siksi hallituksen sisälläkin on erilaisia arvioita riittävästä elvytyksestä.
– Kukaan ei tiedä varmasti, mihin suuntaan nyt ollaan menossa.
Velkaa
otettava valtavasti
Hallituksen esitystä on kritisoitu siitä, että siinä pidetään kiinni aiemmin tehdystä päätöksestä alentaa ruoan arvonlisäveroa. Arvostelijoiden, kuten Zyskowiczin, mukaan veroaleen ei ole nyt varaa.
Arhinmäki on kuitenkin sitä mieltä, että ruoan verotusta on nykyisessäkin tilanteessa syytä laskea.
Kahden miljardin euron elvytyssummaa Arhinmäki kartuttaisi silti myös verotuksen avulla.
– Veropohjaa on vahvistettava: pääomaverotus, varallisuusvero, Arhinmäki listaa.
Koko Vasemmistoliiton elvytykseen vaatimaa rahamäärää ei tuntuvallakaan verotuksen kiristämisellä kerätä. Sen Arhinmäkikin myöntää.
– Kahden miljardin elvytys merkitsisi myös isompaa velanottoa. Joka tapauksessa tullaan ottamaan valtavasti velkaa, eikä sitä kukaan tietenkään haluaisi. Mutta nyt on arvioitava, kummalla on valtion ja työttömäksi jäävien yksilöiden kannalta isompi ja pidemmäksi jäävä vaikutus.
Arhinmäki patistaa hallitusta puuttumaan työttömyyteen pikaisesti, sillä sen vakavimmat seuraukset ovat vasta edessä. Nyt työttömäksi jääneet putoavat ansiosidonnaisen toimeentuloturvan piiristä peruspäivärahalle puolentoista vuoden kuluttua, jollei heille sitä ennen löydy töitä.
Se käy kalliiksi yksittäisten työttömien lisäksi myös yhteiskunnalle.
Kotimaan talous
kuntoon
Elvytyksen tehtävänä on Arhinmäen mielestä pitää kotimaan talous edes jonkinlaisessa kunnossa, kun vienti ei maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi vedä.
– Rakentaminen on aika lailla pysähtynyt. Sitä pitäisi elvyttää, samoin esimerkiksi joukkoliikennettä.
Kuntien taloutta ei tulisi myöskään päästää enää pahempaan syöksykierteeseen.
– Vaikka hallitus sanoo, ettei leikata, välillisesti se kuitenkin leikkaa. Kuntien talous on niin kurjassa kunnossa, että niiden on leikattava palveluita ja lomautettava ihmisiä. Ei pitäisi kiihdyttää lamaa sillä, että kunnat joutuvat lomauttamaan.
Työtä kunnissa riittää. Arhinmäki muistuttaa, että lehdissä jatkuvasti kirjoitetaan kuntapalveluiden, kuten vanhusten hoidon, heikosta tasosta.
Matalapalkkatuki
ei työllistä
Arhinmäki tyrmää myös työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satosen (kok.) ehdotuksen matalapalkkatuen ulottamisesta nuoriin työntekijöihin.
Tuki oikeuttaa työnantajan jättämään osan ennakonpidätyksistään maksamatta, jos työntekijälle maksettava palkka on alle 2 000 euroa kuukaudessa. Nykyään tuki on voimassa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla.
Laki matalapalkkatuesta säädettiin aikanaan, jotta työnantajan sivukulut työntekijän palkkaamisesta eivät kasvaisi suuriksi. Tukeen varataan noin
100 miljoonaa euroa vuodessa.
Arhinmäen mukaan tuki ei ole työllistänyt ketään edes hyvinä aikoina. Hänen mielestään tukeen käytettävän summan voisi käyttää elvytykseen.
– Tuki on synnyttänyt halpatyövoimaluokan, joka kokoomuksessa halutaan laajentaa koskemaan myös alle 25-vuotiaita. Ollaan luomassa kahden kerroksen työmarkkinoita, Arhinmäki analysoi.
– Miksi veronmaksajien pitää rahoittaa ja palkita sitä, että työnantajat maksavat pientä palkkaa?
uutiskirje 
