Professori Ari Lehtinen Joensuussa:
– Kun Holkerin hallitus aloitti Suomessa uusliberalistisen politiikan, se järjesti eliitille ”Aika on kypsä” -seminaarin, jossa perusteltiin säätelyn ja kontrollin vähentämistä. Silloin järjestettiin myös varjoseminaari ”Me olemme aika kypsiä”, kertoi professori Ari Lehtinen viikonloppuna Joensuussa järjestetyssä Varparannan rauhanakatemiassa.
Lehtinen antoi ymmärtää, että uusliberalismin tie on kuljettu loppuun, että siihen on kypsytty, mutta vaihtoehdon osoittajista on kapelo.
– Juuri uusliberalismi on tuottanut nykyisen tilanteen, eikä sen lääkkeillä päästä eteenpäin. Onko otettu mitään opiksi, uskalletaanko käyttää verotuksen keinoja, professori kyseli.
Lehtinen arvioi, että talouskriisi lujittaa uusliberalistista prosessia, vaikka kaiken järjen mukaan pitäisi käydä toisin. Se puhe, että nykysuuntaukselle ei olisi vaihtoehtoa, tulee kyseenalaistaa.
Joensuun yliopistossa maantieteen professorina toimivan Lehtisen aiheena oli ”Luonnonvarapolitiikka ja syvenevä talouskriisi”. Luonnonvarojen käytössä hänen mukaansa on tärkeää tuntea koko ketju, verkostot ja riippuvuudet.
– Tiedetäänkö meillä esimerkiksi, minne kaikkialle nikkeli Talvivaaran kaivokselta menee, professori kysyi.
– Meillä luonnonvarapolitiikan perustrendi uusliberalismin oloissa on ollut yksityistäminen, myös hallinnon yksityistäminen ja luonnon tuotteistaminen, Lehtinen viittasi muun muassa Metsähallituksen liikelaitoskehitykseen ja jokamiehenoikeuksista käytävään keskusteluun.
”Puhdasta kolonialismia”
Pelkästään kielteiseksi professori ei kehitystä nähnyt. Hänen mukaansa valtion holhoavan otteen alasajo on joissakin ympäristön ja luonnonvarojen käyttöön liittyvissä asioissa ollut hyväksi, esimerkiksi kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumisen ja seurannan osalta.
Suomalaisjohtoisten metsäteollisuusyritysten (UPM-Kymmene, Stora Enso) toimintaa Lehtinen luonnehti puhtaaksi kolonialismiksi.
– Ne ovat kohdanneet konflikteja, koska eivät tunne kolonialismin historiaa eivätkä pysty osallistumaan keskusteluun paikallisten kanssa. Yhtiöt ovat tehneet kalliita virheinvestointeja Pohjois-Amerikassa ja Indonesiassa, mutta paikkaavat niitä nyt puhtaalla kolonialistisella toiminnalla Etelä-Amerikassa.
Lehtinen katsoi, että kyse on metsäalan muutoksen tarpeen ohella uusliberalistisesta politiikasta, joka on henkilöitynyt yhtiöiden nykyisiin johtajiin, kovaotteisina saneeraajina tunnettuihin Jussi Pesoseen ja Jouko Karviseen.
– Suomi on ollut rahamylly metsäteollisuudelle. Syksyllä ilmoitetaan taas, mikä tai mitkä tehtaat suljetaan Suomessa.
Varparannan rauhanakatemiassa käsiteltiin tänä vuonna on myös Afganistanin tilannetta, Natoa, rasismia ja uraanikaivosasiaa Pohjois-Karjalassa. Joensuun rauhanryhmän perinteinen kesätapaaminen kokosi parhaimmillaan nelisenkymmentä osanottajaa eri puolilta maata.
uutiskirje 
