Kertasäästö aiheuttaa monenlaisia kuluja
Samalla viikolla, kun koulut alkavat useissa kunnissa, tuli tieto, että jo kolmetoista kuntaa lomauttaa muun henkilökunnan mukana opettajiaan. Varkaus, Enontekiö, Hanko, Heinävesi, Jämsä, Kemi, Kuopio, Porvoo, Taipalsaari, Turku, Haapajärvi, Kangasala ja Kankaanpää turvautuvat vaihtelevanpituisiin lomautuksiin. Lisäksi henkilöstön lomautuspäätöksen on tehnyt Rovaniemi, mutta se jättää opettajat lomautusten ulkopuolelle.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto vetosi tiistaina kuntiin, jotta nämä jättäisivät perusopetushenkilöstön lomautusten ulkopuolelle. Samasta asiasta on puhunut Opettajien Ammattijärjestö ja sen puheenjohtaja Erkki Kangasniemi. Hänestä kunnan eri työntekijäryhmien laittaminen samalle viivalle lomautuksia harkittaessa on vääränlaista tasa-arvoa lasten hyvinvoinnin kustannuksella.
Ratkaisu ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen on kaupunginvaltuutettuna joutunut olemaan mukana Kuopion lomautuspäätöksen tekemisessä. Hänestä kaikki kaupungin lomautukset olisi pitänyt välttää, mutta kun niihin päädyttiin, tulee niiden koskea kaikkia.
– Voi tietysti ajatella lasten olevan niin herkkä kohderyhmä, että heihin vaikuttavat lomautukset tulisi jättää tekemättä. Mutta jos yksi henkilöstöryhmä jätetään ulkopuolelle, päädytään täysin poskettomaan keskusteluun tyyliin onko lasten oppiminen tärkeämpää kuin ihmishenkien pelastaminen, hän sanoo.
Lomautus vaikuttaa vuosia
Vantaalainen kaupunginvaltuutettu ja kaupungin sivistystoimen projektipäällikkö Eero Väätäinen (vas.) on eri mieltä. Hän toimi rehtorina Veromiehen ala-asteella ja Pakkalan erityiskoulussa Vantaalla vuonna 1998, jolloin kaupunki lomautti opettajat 29 työpäiväksi, mikä lienee laajin peruskouluihin kohdistunut lomautus Suomessa.
Hän muistaa hyvin lomautusten seuraukset isossa koulussa. Vuosia kärsittiin siitä, että opettajat paloivat loppuun ja koululaiset jäivät heitteille.
– Oppilaiden koulupäivän aikaiset lomautukset pitäisi kieltää. Tehdään selkeä virhe, jos kouluista lomautetaan, hän sanoo ja korostaa, että peruskoulu on kaikille kuuluva oppivelvollisuuskoulu.
– Myös monet johtavat päättäjät ja viranhaltijat, jotka joutuivat ajamaan Vantaan päätöksen läpi, ovat jälkeenpäin pitäneet sitä virheenä.
Säästö tulee
kalliiksi
Yhden vuoden budjetissa näkyvät palkkasäästöt kertautuvat menoina seuraavina vuosina.
– Ison koulun rehtorina näin sen hyvin. 29 päivän lomautusten vuoksi jouduttiin laatimaan poikkeusjärjestelyt koko vuodeksi, mikä aiheutti järjestelyjen ketjun eri ammattiryhmien välillä, Väätäinen muistelee.
– Työkuormitus lisääntyi koko porukalla. Opettajat pyrkivät tekemään kaikkensa, että lapset kärsivät mahdollisimman vähän. Mutta väistämättä joissain oppiaineissa toteutettiin opetussuunnitelmat niin minimillä kuin ikinä voitiin. Sitä sitten paikkailtiin myöhemmin esimerkiksi tukiopetuksella, mistä tuli lisää kustannuksia.
Seuraavina vuosina tuli sairauslomien suma. Kuormitetut opettajat eivät jaksa, mikä heijastuu lasten saamaan tukeen. Lapset kärsivät epävarmuudesta.
– Kun huoltajillakin on turvaton tunne lapsen päivittäisestä arjesta, sekin heijastuu voimakkaasti lapsiin, Väätäinen toteaa.
Lisäksi aikuissuhteet koulussa katkeilivat.
– Se on kova isku niille lapsille, jotka tarvitsevat koulun tukea tavallista enemmän.
Mannerheimin lastensuojeluliitto arvioi olevan todennäköistä, että koulusäästöt lisäävät koulupudokkaiden määrää. Se perustelee epäilynsä väitöstutkimuksella, jonka mukaan edellisen laman aikana tehdyt koulun henkilöstöleikkaukset vaikuttivat kielteisesti oppilaiden psyykkiseen terveyteen.
Väätäinenkin tuntee tutkimukset, joiden mukaan pienistä opetusryhmistä ja kohdennetusta tukipalveluista hyötyvät erityisesti ne lapset, joille on jo kasautunut syrjäytymisen eväitä ja joilla on tarvetta oppimisen tukeen.
– Osalle oppilaista on aika samantekevää, onko ryhmä pieni vai iso. Mutta mukana on lapsia, joiden oppimiselle pieni ryhmä on ehdoton edellytys. Lomautus kuitenkin tarkoittaa käytännössä ryhmäkokojen suurentamista, koska ei ole mahdollista, että opettaja kulkee kahden luokan väliä. Ryhmiä joudutaan yhdistelemään, Väätäinen sanoo.
– Pitämättä jäävä opetus on pois erityisesti niiltä, joilta vaatii enemmän aikaa omaksua asioita.
Halpaa
koulutusta
Väätäinen arvioi, että Vantaalla perusopetus on kaluttu niin loppuun, että jäljellä oleva säästökeino on suurentaa ryhmäkokoja. Vantaa sijoittuu valtakunnallisessa vertailussa suurten kaupunkien kärkeen, kun katsotaan, millä hinnalla perusopetus tuotetaan.
– Meillä suurennettiin ryhmiä ja vähennettiin tunteja reippaasti jo keväällä.
Suomalaisesta peruskoulusta selvitään OECD-vertailun mukaan pienemmällä tuntimäärällä kuin muissa maissa. Vain Virossa tunteja on vähemmän. Lisäksi perusopetukseen käytetään Suomessa selvästi vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Väätäinen ei halua asettaa arvojärjestykseen kunnallisia toimialoja, esimerkiksi terveydenhuoltoa, jätehuoltoa tai perusopetusta.
– Asioista, jotka liittyvät ihmisten perusturvallisuuteen ja perusoikeuksiin, pitää pitää kiinni ja maksaa.
uutiskirje 